Biitin uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu kokenut teknologiaosaaja Markku Laukka. Laukka siirtyy Biitille Accenturelta, jossa hän on viime vuosien ajan vastannut yrityksen Salesforce-liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä Suomessa.

Elokuun alussa uudessa tehtävässään aloittaneella Laukalla on mittavaa kokemusta monelta eri toimialalta, erityisesti teknologia-alalta ja konsultointiliiketoiminnasta.

Ennen Biitille siirtymistään Laukka ehti työskennellä Accenturella yli 20 vuoden ajan erilaisissa johtotehtävissä. Viimeisten kymmenen vuoden ajan hän on vastannut yrityksen Salesforce-liiketoiminnasta Suomessa.

“Biit oli minulle varsin tuttu yritys jo entuudestaan. Tiesin, miten yritystä on pitkäjänteisesti kasvatettu sekä miten vahvan jalansijan yritys on Salesforce-markkinoilla Suomessa onnistunut saamaan”, Laukka kertoo.

Uuteen tehtävään Laukka lähtee tavoitteenaan auttaa yritystä seuraavan kasvuloikan tekemisessä.

“Biit on jo pitkään ollut vahva tekijä Suomen markkinoilla. Nyt tavoitteena on hakea entistä voimakkaampaa kasvua osana twoday-konsernia.”

Laukka seuraa tehtävässään yritystä sen perustamisesta saakka vetänyttä Ikla Puustista, joka jättäytyi huhtikuun lopulla sivuun yrityksen toiminnasta.

Markku Laukka

• Ikää 48 vuotta, alkuperäiseltä koulutukseltaan psykologian maisteri.
• Naimisissa, perheeseen kuuluu kaksi aikuisuuden kynnyksellä olevaa tyttöä sekä yksi jo aikuinen lapsi puolison aiemmasta liitosta.
• Asuu Helsingissä Länsi-Pakilassa. Kotoisin Kokkolasta, joka on edelleen rakas paikka.
• Harrastuksiin kuuluu monenlainen kestävyysliikunta. Yrittää taas tulevanakin talvena päästä tasolle, jolla hiihto tuntuu mukavalta.

Yhteydenotot:

Markku Laukka, toimitusjohtaja, twoday Biit Oy, +358 40 772 5811

Onko sinulla kokemusta IT-projektista, joka meni maaliin ajallaan ja budjetissa? Onnittelut! Olet ollut mukana projektissa, jossa projektin laajuuden hallinta on ollut kunnossa.

Nuo kolme projektinhallinnan kulmakiveä, eli aika, raha ja projektin laajuus, ovat keskenään sidoksissa niin, ettei yhtä voi kasvattaa ilman toista. Silti tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että projektin laajuus lähtee salakavalasti kasvamaan projektin aikana – ja kah – siinä on se pirullinen Scope Creep!

Asiakkaalle Scope Creep tarkoittaa joko venyvää aikataulua tai kasvavaa budjettia – yleensä molempia näistä. Kun kehitystyötä suunnitellaan, lähdetään liikkeelle keskimääräisistä arvioista ajan ja työmäärän suhteen. Toimittaja haluaa tehdä tarjouksen, joka on houkutteleva, mutta riittävän kokoinen toimivan järjestelmän toteuttamiseen. Ja vaikka kokemusta olisi kuinka paljon, ovat arviot silti aina arvioita, ei lupauksia tulevaisuudesta.

Toimittajalle siten pienikin Scope Creep aiheuttaa paineita pysyä aikataulussa ja budjetissa sekä projektipäällikölle harmaita hiuksia tämän estämiseen. Helposti lähdetään karsimaan “näkymättömästä työstä”, eli testaamisesta ja parhaiden käytäntöjen noudattamisesta versionhallinnan suhteen.

Tämä aiheuttaa väistämättä laadun heikkenemistä ja saa toimittajan näyttäytymään epäammattimaisena.

Vaikka suomen kielestä kovin nautinkin, ei Scope Creepille löydy sopivaa suomennosta. Suonette anteeksi temin käytön tästä eteenpäin.

Kun projektit vain paisuvat ja paisuvat

Syitä Scope Creepille on monia. Projektin koosta ja luonteesta riippuen voi olla hyvin vaikeaa arvioida etukäteen projektin kokonaiskustannuksia tai vaadittavaa aikaa maaliviivan ylittämiseen.

Monesti projekteille on kuitenkin määritelty reunaehtoja, kuten maksimibudjetti tai deadline. Oli toimitusmalli mikä hyvänsä, vesiputous tai ketterät menetelmät, pätevät niissä samat lainalaisuudet laajuuden hallinnan suhteen. Yksinkertaisuuden vuoksi käytän tässä ketterän menetelmän työkaluja ja termistöä.

Laajuuden hallinta lähtee projektin tavoitteiden määrittelystä.

Mitä tällä projektilla halutaan saavuttaa? Mihin lopputuotoksen pitäisi pystyä? Mitä toimintoja loppukäyttäjällä pitää olla käytettävissä? Mikä on riittävä taso toiminnallisuuksien automaatiotasolle tai käyttäjien käyttökokemukselle?

Näiden kysymysten vastaukset antavat pohjan työmääräarvioille. Nykyisin IT-projektien laajuutta arvioitaessa osataan jo ottaa melko hyvin huomioon kaikenlaiset projektin aikana vastaan tulevat yllätykset sekä myös testaukseen, tuotantoon viemiseen ja dokumentointiin tarvittava aika. Siitä huolimatta on vaikeaa vetää tiukkaa raja siihen, kuinka laaja projektin tulisi olla. Erityisen hankalia arvioitavia ovat integraatiot järjestelmien välillä.

Ketteryys ei tarkoita suunnitelmallisuuden puuttumista

Ketterässä toimitusmallissa ei monien ennakkoluuloista huolimatta heitetä suunnitelmilla vesilintua. Päinvastoin, jatkuva arviointi ja yksinkertainen matematiikka pitävät huolen siitä, että kokonaisuus pysyy hallussa.

Ketterän kehityksen perustyökaluihin kuuluvat backlog ja käyttäjätarinat. Backlog on työtehtävien lista, joka pitää sisällään kaikki projektiin kuuluvat tehtävät ja toiveet. Tehtävät on kirjoitettu käyttäjätarinan muodossa, jonka formaatti on muotoa <Kuka> tarvitsee <mitä> ja <miksi>. Käyttäjätarina on nimensä mukaisesti käyttäjän silmin kuvaama liiketoiminnallinen tarve, ei tekninen selostus tai tehtävä luoda nappi x paikkaan y.

Backlogilta poimitaan prioirisoinnin mukaisesti käyttäjätarinoita toteutettavaksi sprintille. Sprintti on ajanjakso, jonka aikana toimittajatiimi kehittää valitut tehtävät, jotka ovat sprintin päätteeksi valmiit siirrettäväksi tuotantoon. Sprintin pituus voidaan määritellä projektin tai kehitysmallin perusteella. Yleinen pituus on kaksi viikkoa, mutta se voi olla mitä tahansa viikon tai kuukauden välillä.

Käytit sitten apuna projektinhallintaohjelmistoa tai taulukkolaskentaa, oleellista on, että backlogin käyttäjätarinat on arvioitu työmäärän suhteen ja priorisointia tehdään jokaisen sprintin yhteydessä. Näin repsahtavaan laajuuteen ehditään puuttumaan ajoissa.

Käyttäjätarinan kuvauksessa tulee käydä ilmi valmiin määritelmä. Kun kyseinen käyttäjätarina saa hyväksyntätestauksessa vihreää valoa, se suljetaan ja toiminnallisuus siirretään sprintin päätteeksi tuotantoon. Kuulostaa yksinkertaiselta, eikö? Olisikin niin!

Valmiin määritelmä on aina tulkitsijasta kiinni, eikä pelkkä tekninen toiminta takaa asiakkaan tyytyväisyyttä. Kömpelö käyttäjäkokemus voi olla teknisesti periaatteessa toimiva, mutta niin vaikea käyttää, että se laskee käyttöastetta ja siten asiakkaan saamaa arvoa.

Vaikeissa tapauksissa onkin hyvä laskea käytettävyyden hiomiseen käytetty aika pelkän teknisen toteutuksen lisäksi. Kun pitää mielessä asiakkaan liiketoiminnallisen tavoitteen osana projektin ydintä, on helpompi tehdä oikeita valintoja laajuuden hallinnan suhteen.

Läpinäkyvyys hyödyttää kaikkia

Läpinäkyvyys projektin suunnittelun ja toimituksen osalta poistaa painetta toimittajapuolelta laajuuden hallinnassa.

Asiakkaan on helpompi ymmärtää kokonaiskuva ja riippuvaisuudet osien välillä, kun niistä viestitään avoimesti ja säännöllisesti. Ylimääräiset pyynnöt ja toiveet vähenevät, kun koko toteutus on laskettu auki lukujen valossa.

Asiakkaankin on helppo nähdä, ettei uusia toiminnallisuuksia ehditä tekemään annetussa ajassa, kun kaikki työtehtävät on arvioitu etukäteen.

Mikään määrä ruotimista käyttäjätarinoiden osalta ei riitä, jos projektin omistaja ei osaa tai halua tehdä kipeitä valintoja. Koska sitä onnistuminen toden totta vaatii. Yhden asian priorisoimista toisen edelle.

Kun pannaan kova kovaa vastaan, kaikki käyttäjätarinat eivät ole samanarvoisia. Tarpeet voivat myös muuttua projektin aikana; siksi priorisoinnin tulee olla jatkuvaa.

Toimituspuolella voit olla titteliltäsi Scrum Master tai Projektipäällikkö. Siihen ei kuitenkaan kuulu käyttäjätarinoiden priorisointia. Se on puhtaasti asiakkaan tehtävä, oli projektin sisällä titteli mikä hyvänsä. Olen todennut hyväksi välineeksi hintalapun käyttämisen, kun asiakas haluaa venyttää käyttäjätarinan sisältöä.

Asiakas: “Muuten hyvä tää toiminnallisuus mut saisko tohon jokaiselle ruudulle meidän logon kivasti vilkkuvaloilla höystettynä?”

Minä: “Saa. Karkea arvio sille on kaksi päivää. Jätetäänkö jotain pois tulevalta sprintiltä vai nostetaanko budjettia x eurolla?”

Yhtäkkiä lisäpyynnöt vähenevät kummasti, kun pienemmällekin asialle annetaan kaksi konkreettista vaihtoehtoa, joilla on seurauksia.

Konsultin tai koodarin työstä tulee käsinkosketeltavaa, eikä iso projekti ole enää vain epämääräinen musta aukko, joka imee rahaa. Olemme yhtä tiimiä, joilla on sama tavoite: saattaa projekti maaliin annetussa ajassa ja budjetissa. Ilman Scope Creepiä.

Fiidin tämänkertaisessa numerossa selvitetään, miksi tekoäly on nyt noussut niin kuumaksi puheenaiheeksi, että käytännössä kaikki organisaatiot haluavat päästä käsiksi sen hyötyihin.

Selvitämme, minkälaisia hyödyntämismahdollisuuksia erityisesti uuden sisällön luomiseen soveltuva generatiivinen tekoäly tarjoaa ja miten sitä voi hyödyntää ilman massiivisia investointeja.

Generatiivisen tekoälyn lisäksi kerromme, miten Salesforce aikoo erottautua tekoälymarkkinoilla sekä käymme läpi dataan liittyviä perusasioita, jotka on laitettava kuntoon ennen kuin tekoälystä on merkittävää hyötyä.

Käymme luonnollisesti läpi myös Salesforcen Winter ’24 -päivityksen mielenkiintoisimmat uudet ominaisuudet. Mukana on tuttuun tapaan pieniä parannuksia ja merkittävämpiä uudistuksia.

Yksi mielenkiintoisimmista uusista ominaisuuksista on ”Älykäs näkymä” -painike, joka helpottaa merkittävästi liidien ja yhteyshenkilöiden tarkastelua sekä auttaa kohdentamaan päivän tehtävät kaikkein kiireellisimpiin ja eniten huomiota vaativiin asiakkaisiin.

Voit ladata uusimman Fiid-numeron alla olevaa kuvaa klikkaamalla pdf-tiedostona.

Kuukauden biittiläiseksi on valittu kaikkien kanssa erinomaisesti toimeen tuleva Kimi Översti, joka on melko harvinainen ilmestys Espoon toimistolla, mutta sitäkin yleisempi nimi positiviisissa asiakaspalautteissa. Työkaverit kuvailevat Kimiä mieheksi, jonka kanssa on yhtä helppoa tehdä töitä kuin nauttia vapaa-ajasta.

Minkälainen tyyppi olet?

Olen melko rento ja joviaali kaveri, enkä esimerkiksi aina jaksa hirveästi stressata vapaa-aikani tai lomieni tarkemmasta suunnittelusta. Viihdyn hyvin etätöissä, joita olenkin tehnyt Biitillä alusta asti Lappeenrannasta käsin. Aivan hiljattain muutin hieman lähemmäs Lahteen.

Olen kova innostumaan asioista, mikä näkyykin siinä, että olen kerennyt harrastamaan vähän kaikkea laidasta laitaan. Useimmiten kiinnostus kuitenki jossain välissä lopahtaa. Tällä hetkellä harrastuksina pyörii darts, biljardi sekä frisbeegolf ja boulderoimassa käyntiä yritän käynnistellä uudelleen vauhtiin.

Toimin myös tällä hetkellä alumni-yhdistyksemme puheenjohtajana. Olen aina ollut kova lukemaan ja vaikka viihdekirjallisuuden lukeminen lopahtikin yliopisto-opintojen ajaksi, tulee nykyisin luettua rutkasti erityisesti e-kirjoja lukulaitteella.

Miten päädyit Biitille?

Opiskelin tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, josta useampi tuttuni oli töissä Biit-nimisessä yrityksessä. Olin kiinnostunut työskentelemään tietotekniikan parissa, joten sekä Biit että Salesforce kuulostivat mielenkiintoisilta.

Tuolloin muutto takaisin pääkaupunkiseudulle ei kuitenkaan erityisemmin houkutellut tai olisi ollut oikein mahdollistakaan.

Työskentelin käytännössä koko opiskeluaikani ohessa toimitusketjujen parissa ja valmistuttuani jatkoin ostajana yrityksessä, jolle tein diplomityöni.

Kuitenkin vuonna 2020 koronan myötä osa-aikaiselle lomautukselle joutuessani aloin miettiä uraani tarkemmin ja loppuvuodesta huomasin LinkedIn’issä tutun yrityksen avoimen työpaikkailmoituksen.

Uskoin, että etätyöskentely olisi korona-aikana aiempaa mahdollisempi vaihtoehto, joten tutustuin hieman tarkemmin Salesforceen, ja aloitinkin sitten Biitillä vuoden 2021 alussa.

Mitä teet Biitillä?

Toimin CRM-konsulttina, eli työtehtäviini kuuluu sekä teknisen implementoinnin, kuten tietomallin ja automaatioiden rakentaminen, että erilaiset projektinhallinnalliset ja konsultoivat tehtävät, kuten workshoppailun ja säännöllisten palaverien fasilitointi.

Olen erityisen kiinnostunut vaativampien automaatioiden rakentelusta, minkä vuoksi opettelin kirjoittamaan Apexia. Sen opettelu avaa uusia mahdollisuuksia pelkkään no-codeen verrattuna.

Aloitin Biitillä Junior Consultina, eli hyppäsin aluksi mukaan projekteihin auttamaan ja oppimaan kokeneemmilta konsulteiltamme. Aika lailla vuosi aloittamisen jälkeen titteliksi vaihtui Consultant. Olen nyt puolisentoista vuotta melko itsenäisesti pyöritellyt projekteja tai ollut osana isompaa projektia.

Kolme mahtavinta asiaa, joista tykkäät työssäsi eniten?

1) Työkaverit. Biitillä on ihan mahtavaa ja ammattitaitoista porukkaa. Onkin ollut ilo huomata kuinka hyvin ja nopeasti apua saa pyytämällä tai kuinka hyvin porukassa viihtyy myös vapaamuotoisemmissa tilanteissa.

2) Työnteon joustavuus. Koen, että voin vaikuttaa työntekoni aikaan, paikkaan ja tapaan hyvin kattavasti. Tästä on ollut erityisen paljon iloa erityisesti kaukana toimistolta asuessani, mutta nykyiselläänkin on hienoa, että työn saa tehdä haluamallaan tavalla.

3) Kehittyminen. Projektitiimit ovat usein melko pieniä, jolloin välillä tulee pakko itse ottaa selvää ja opetella joitakin uusia toimintoja tai toteutustapoja. Käytännössä asioiden tekeminen on ainakin omasta mielestäni tehokkain tapa oppia uutta, ja mahdollisuuksia oppia uutta aukeaa kyllä jatkuvasti. On hienoa huomata, kuinka laajasti pystyy nykyään tekemään asioita itsenäisesti. Alkuaikoina olisi pitänyt ollut jatkuvasti kysymässä joltain kokeneemmalta kollegalta.

Mieleenpainuvin hetki Biitillä?

Tähän sopisi parhaiten se, kun toimin ensimmäistä kertaa projektipäällikkönä ja saimme porukalla projektin päätteeksi asiakkaalta täydet NPS-pisteet. Oli hienoa saada ylistävää palautetta projektista, jossa toteutettiin laajasti erilaisia toimintoja ja integraatioita toisiin järjestelmiin.

Haluatko Kimin työkaveriksi? Tutustu meidän avoinna oleviin työpaikkoihin.

“Nyt vain 9,99 euroa”. Hintaoptimointia on harrastettu siitä saakka, kun joku keksi, että hintaa muuttamalla voidaan tehdä tehdä parempaa tulosta. Teknologisen kehityksen myötä optimoinnin mahdollisuudet ovat moninkertaistuneet. Nykyisin on mahdollista tarjota asiakkaalle paras mahdollinen hinta kaikissa tilanteissa. Myös B2B-bisneksessä, jossa kilpailijoiden hintatietoja ei ole yleisesti saatavilla. Tämänkertaisessa artikkelissa jututimme hinnan optimoinnista twoday’n Joonas Ollilaa, joka on myös lupautunut vieraaksi meidän tulevaan webinaariin.

Keskustelemme kanssasi tänään optimoinnista. Mistä siinä on oikein kyse?

Optimoinnissa on kyse siitä, että pyritään löytämään paras mahdollinen vaihtoehto monien erilaisten vaihtoehtojen joukosta. Optimoinnissa on siis yksinkertaisuudessaan kyse siitä, että yritetään löytää tehokkain keino tavoitteiden saavuttamiseen annetuissa raameissa. Teknologia mahdollistaa sen, että vaihtoehtoja voidaan käydä läpi miltei rajattomasti ja niiden joukosta voidaan seuloa sellaisiakin vaihtoehtoja, joita ihminen ei löytäisi.

Kerro hieman itsestäsi. Mitä teet nykyisin ja miten olet päätynyt nykyiseen asemaasi?

Autan asiakkaita löytämään ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin. Oma taustani on sovelletun matematiikan puolelta. Halusin päästä sellaiseen rooliin, jossa voin vaikuttaa mahdollisimman laajasti. Siksi päädyin IT-konsultoinnin pariin. Pidän työssäni myös siitä, että tämä ei ole nollasummapeliä, vaan parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Jos ajatellaan vaikkapa myyntiä, niin hintaa optimoimalla voidaan löytää paras mahdollinen hinta sekä myyjän että ostajan näkökulmasta.

Lisäksi teknologiaa hyödyntämällä se voidaan tehdä niin, ettei myyjän tarvitse käyttää siihen juuri lainkaan aikaa, eikä asiakkaan tarvitse jäädä odottamaan tarjousta.

Mitä liiketoimintapäättäjien pitäisi optimoinnista tietää?

Päättäjillä on yleensä varsin hyvä ylätason ymmärrys organisaation tavoitteista sekä keinoista, joilla niihin pyritään. Nämä keinot, eli esimerkiksi myynti, markkinointi, asiakaspalvelu ja henkilöstöhallinto vaativat omanlaisensa prosessit. Usein yritysjohdolle tulee yllätyksenä, että näitä kaikkia osa-alueita voidaan tehostaa merkittävästi automatisoimalla jokin osa prosessista optimointimallin avulla.

Yllätyksenä tulevat usein myös saavutettavat tulokset. Ei ole mitenkään tavatonta, että jonkin osa-alueen optimointi lisää tehokkuutta 5-10 prosenttia. Optimoinnin periaate on yksinkertainen, mutta tekninen toteutus dataputkineen ja algoritmeineen kannattaa jättää asiantuntijoille.

Mihin kaikkeen optimointia voidaan organisaatioissa soveltaa?

Optimointia voidaan soveltaa hyvin erilaisiin asioihin, mutta esittelen tässä muutamia erilaisia esimerkkejä.

Kerron aluksi hyvin arkipäiväisen esimerkin, joka avaa hyvin sitä, mistä optimoinnissa on käytännön tasolla kyse. Meistä varmaan jokainen on joskus leiponut piparkakkuja ja törmännyt siihen haasteeseen, kuinka asetella piparkakkumuotit taikinalle niin, että syntyy mahdollisimman vähän hukkaa ja uuniin saadaan mahdollisimman paljon piparkakkuja. Sama tilanne on edessä teollisuudessa, kun asetellaan komponentteja piirilevylle tai leikataan osia teräslevystä.

Organisaatioissa optimointi toimii ajatuksen tasolla ihan samalla tavalla, mutta asiat ovat paljon monimutkaisempia ja liikkuvia osia paljon enemmän.

Otetaan yhtenä esimerkkinä työvoiman suunnittelu. Ensin meidän pitää ymmärtää, mitä työtehtäviä meillä ylipäätään on eli minkälaisiin tarpeisiin työvoimalla vastataan. Tämän jälkeen suunnitellaan työvuorot sen pohjalta, mitä asioita päivän aikana pitäisi saada tehtyä. Kuulostaa mekaaniselta, mutta sitähän se todellisuudessa on.

Tämän puolen optimointi hyödyttää samaan aikaan kaikkia. Yksittäiselle työntekijälle hyöty on siinä, että työ saadaan mitoitettua tehokkaasti. Ei tarvitse pyöritellä peukaloita tai yrittää tehdä liikaa. Työnjohtaja puolestaan saa apua suunnitteluun. Ylimmän johdon näkökulmasta läpinäkyvyys lisääntyy ja työtarpeiden ennustettavuus paranee. Kaiken tämän päälle suurin vaikutus on tuottavuuden kasvussa, koska optimointi auttaa tekemään enemmän samoilla resursseilla.

Toinen tyypillinen ja hyvä esimerkki on tuotantoympäristö. Tuotantolinjoissa on aina kiinni paljon rahaa, eli koneiston on toimittava tehokkaasti. Nämä tuotantolinjat ovat yleensä monimutkaisia kokonaisuuksia, joita ei kannata yrittää pyörittää fiilispohjalta tai Excel-taulukoilla.

Kolmas esimerkki on ruokatoimitusten toimittaminen, mikä on hyvin klassinen optimointiongelma. Kuinka toimittaa vaikkapa 20 ruokalähetystä mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman lyhyillä reittivalinnoilla? Isossa kuvassa on tietysti oleellisinta, että mitä pienemmällä määrällä ajoneuvoja toimitukset voidaan tehdä, sen parempi.

Organisaation kannalta voidaan myös tarkastella, mitkä ovat niitä kannattavimpia ruokatilauksia ja ohjailla tilauskäyttäytymistä esimerkiksi hinnalla. Jos tilaan tänään ruokaa 15-16 välissä ja naapuri sattuu tekemään tilauksen juuri samaan aikaan, niin meitä voidaan ohjata hinnoittelun avulla tekemään jatkossakin tilauksia samaan aikaan.

Hinnoittelun optimointi kuulostaa mielenkiintoiselta. Miten sitä käytännössä tehdään?

Hintaoptimointi perustuu siihen, että meillä on olemassa dataa siitä, miten asiakas on reagoinut eri hintoihin. On voitettuja ja hävittyjä kauppoja sekä tietoa siitä, mitä tuotteita tai palveluita näihin kauppoihin on kuulunut. Voitetut ja hävityt kaupat voidaan siis purkaa osiin ja lähteä etsimään parasta mahdollista hintaa näiden osien pohjalta.

Yksi esimerkki tästä voisi olla vaikkapa IT-tarvikkeiden toimitus. Isommat firmat tilaavat tarvikkeita paketteina. Halutaan esimerkiksi 700 läppäriä, 200 hiirtä ja 100 näyttöä. IT-tarvikkeiden toimittajat saavat tällaisia tilauksia paljon. Myös ostajat lähettävät usein tarjouspyyntöjä useille toimittajille. Lisäksi tilanne elää jatkuvasti. Joitain tarvikkeita on saatavilla paremmin ja joitain huonommin.

Toimittajana tiedän saatavuustilanteen sekä tiedän historiadatan perusteella, että asiakas A on tilannut tietyllä hinnalla ja asiakas B on jättänyt tilaamatta toisella hinnalla. Näitä tietoja hyödyntämällä voidaan hakea hintajoustoa. Voimme esimerkiksi laskea asiakas C:lle hintaa viidellä prosentilla, jos tiedämme tarjouksen menevän 90 prosentin todennäköisyydellä läpi ja saavamme silti kaupasta riittävän katteen.

Näin haetaan kaupalle optimaalista hintaa. Laskutoimituksissa voidaan huomioida monia etukäteen määriteltyjä asioita, kuten tässä esimerkissä varastotilannetta, kaupan todennäköisyyttä ja katetta. Näitä laskutoimituksia ei todellakaan kannata lähteä tekemään pelkän intuition varassa. Suomessa on edelleen paljon hyvää tulosta tekeviä B2B-yrityksiä, jotka eivät optimoi hintojaan.

Mitä jos näiden yritysten tuottavuutta voitaisiin parantaa vaikka viidellä prosentilla? Optimoinnin avulla hinnoittelupäätökset ovat paljon nopeampia sekä tarkempia. Mitä monimutkaisemmasta tarjouspyynnöstä on kyse, sitä tärkeämpää olisi onnistua löytämään paras mahdollinen hinta. Myyjänä en haluaisi päätyä johonkin hintaan kevyellä valmistelulla ja päässälaskutoimituksilla. Olisi hyvä, että pakista löytyisi työkalu, joka osaisi automaattisesti tarjota jokaiseen tilanteeseen sopivan hinnan.

Onko hinnan optimoinnilla muitakin hyötyjä, joita emme ole vielä käyneet läpi?

Yksi lisähyöty on ainakin se, että tieto kulkee paljon nopeammin. Etenkin isoissa myyntiorganisaatioissa kaikki eivät mitenkään ehdi keskustella keskenään. Optimoinnin avulla voidaan myös reagoida muutoksiin nopeasti.

Jos esimerkiksi kilpailijat ovat jossakin asiakasryhmässä laskeneet hintoja, pystytään optimointimallin avulla tällaisiin muutoksiin reagoimaan nopeasti. Optimointi auttaa olemaan jatkuvasti pulssilla siitä, mitä markkinoilla tapahtuu. Kuluttajapuolella kilpailutilanne on erilainen, koska hinnat ovat julkisia.

Mekin olemme tehneet hintarobotteja, jotka pyrkivät reaaliajassa optimoimaan hintoja muualta kaivettujen hintatietojen pohjalta. B2B-maailmassa hinnat eivät useinkaan ole julkisia, joten hinnoittelupäätökset tehdään asiakkaiden reaktioiden perusteella. Tässä kohtaa voin muuten mainita pienenä kuriositeettina, että kuluttajapuolelta tuttu 0,99 kohdalle asettuva hinta on yksi maailman vanhimmista hinnan optimoinnin sovellutuksista.

Joku on aikoinaan huomannut, että hintaa marginaalisesti alaspäin pyöristämällä kauppa käy ihan eri tavalla. B2B-puoli on siinä mielessä lähentynyt kuluttajapuolta, että jos yksi toimittaja palaa tarjouspyyntöön päivän sisällä ja toinen parin päivän päästä, niin juna on ehkä ehtinyt jo mennä. Jotkut yritykset ovat jo tehneet niin, että voit asiakkaana keskustella chatbotin kanssa ja pyytää tältä alustavan hinta-arvion, minkä jälkeen saat myyjältä sitovan hinnan.

Tämä asettaa toki chatbotille haasteita, sillä asiakkaana tietysti ajattelen, että chatbotilta saatu hinta-arvio on se hinta, jolla saan kaupat tehtyä. Tämä asettaa myyjän hankalaan tilanteeseen, jos chatbotin antama hinta-arvio ei osu kohdalleen.

Te olette nimenomaan erikoistuneet optimointiin. Minkälaisia teidän asiakkaat tyypillisesti ovat? Minkälaisia toteutuksia te heille teette?

Tyypillinen meidän asiakas on isohko suomalainen yritys. Koon puolesta puhutaan ehkäpä top1000-yrityksistä Suomessa. Jotkut asiakkaat haluavat, että toimitamme heille esimerkiksi pelkästään hinnanoptimointimallin ja he vastaavat itse teknisestä toteutuksesta.

Toisille yrityksille toimitamme optimointikokonaisuuden, joka sisältää esimerkiksi mallin rakentamisen, käytännön toteutuksen dataputkineen ja raportoinnin. Jos teknologioita mietitään, niin sillä ei varsinaisesti ole väliä, mihin IT-ympäristöön optimointia lähdetään toteuttamaan.

Aivan kevyimmissä toteutuksissa puhutaan esikartoituksesta ja suositusten antamisesta. Sellaiset ovat yleensä noin parin viikon hankkeita. Jos halutaan ihan oikeaa softaa, esimerkiksi analytiikkamoduuli, niin tällaiset projektit kestävät keskimäärin pari kuukautta. Laajempien kokonaisuuksien osalta puhutaan 4-5 kuukauden hankkeista, jota on tekemässä usean henkilön tiimi.

Meidän asiakkaat ovat tosiaan tyypillisesti isohkoja yrityksiä. Syynä siihen on yksinkertaisesti datan määrän ja laatu sekä resurssit. Jos tavoitteena on kasvattaa tehokkuutta 5% ja se edellyttää muutaman kuukauden kehitysprojektia, niin pienimmillä yrityksillä ei useinkaan ole sellaiseen rahkeita. Selvää on myös, että tulokset kertautuvat, kun puhutaan isosta kokoluokasta tai esimerkiksi isoista volyymeistä. Olemme myös tehneet yhteistyötä monien start-uppien kanssa. He haluavat yleensä viilata jotain tiettyä osa-aluetta ihan tappiin asti ja hakevat sillä kilpailuetua markkinoilla.

Olet mukana meidän järjestämässä webinaarissa 17.5. Haluatko kertoa, miksi kannattaisi tulla mukaan linjoille?

Koska taatusti joku kilpailija on jo hyödyntämässä optimointia tai suunnittelemassa sen hyödyntämistä. Yleisesti ottaen jos tuottavuuden parantaminen kiinnostaa tai kiinnostaa kuulla, miten olemassa olevaa dataa voisi hyödyntää paremmin, niin kannattaa ilmoittautua mukaan.

Vaikka optimointi ei olisikaan juuri nyt ajankohtainen asia omassa organisaatiossa, niin kannattaa tulla kuuntelemaan, mikä on optimoinnin saralla kuuminta hottia juuri nyt. Näytämme webinaarissa ihan käytännössä, miten hintaoptimointi toimii.

 

 

Biitin toimitusjohtajana yrityksen perustamisesta lähtien toiminut Ikla Puustinen on ilmoittanut jättävänsä tehtävänsä yhtiön palveluksessa. Yrityksen vastaavaksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Timo Pasonen, joka jatkaa tehtävässä heinäkuun loppuun asti. Uudesta toimitusjohtajasta tiedotetaan elokuussa.

”Biitin stoori lähti liikkeelle hyvin yksinkertaisesta tarpeesta; miten CRM-järjestelmien ja myynnin prosessien kehittämistä voisi tehdä yhdessä ja ketterästi. Tällä samalla polulla olemme yhä edelleen. Markkinat ja asiakkaiden tarpeet ovat kuitenkin vuosien varrella muuttuneet merkittävästi. Kun perustin Biitin vuonna 2007, niin asiakkaiden tarve oli ylipäätään löytää osaajia auttamaan heitä Salesforcen hyödyntämisessä. Ei silloin mietitty, miten organisaation toimintamalleja, prosesseja tai kulttuuria pitäisi muuttaa siinä samalla. Nykyään valistuneet asiakkaat kysyvät meiltä, miten heidän liiketoimintaansa kannattaisi kehittää. Sitä tarvetta ei enää pelkästään Salesforce-koodia hakkaamalla ratkaista. Kun markkinat muuttuvat ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat, syntyy samalla tarvetta myös uudelle osaamiselle. Yrityksen kasvutaipaleen alkupäässä perustaja voi hyvinkin työskennellä myös toimitusjohtajana, mutta koen, että jossain vaiheessa hän väistämättä muodostaa pullonkaulan kehitykselle. Koen, että minun on tässä kohtaa hyvä luovuttaa kapulat seuraavalle”, Biitin perustaja ja toimitusjohtaja Ikla Puustinen kertoo.

Biit on Puustisen johdolla kasvanut yhden hengen startupista lähes sata henkilöä työllistäväksi kasvuyritykseksi sekä onnistunut vakiinnuttamaan asemansa yhtenä Pohjoismaiden johtavista Salesforce-konsultointiin keskittyvistä taloista.

Yritys paremmassa kunnossa kuin koskaan

“Aikamoisen taipaleen olemme kulkeneet näiden vuosien aikana. Numeroiden valossa viime vuosi oli historiamme paras. Liikevaihtomme kasvoi yli 50 prosenttia, ylitimme 10 miljoonan euron vuosiliikevaihdon, liikevoittoprosenttimme oli yli 20 ja siirryimme osaksi pohjoismaista twoday groupia. Yrityksemme on kaikin tavoin paremmassa kunnossa kuin koskaan – ja suurin kiitos tästä kuuluu kaikille, jotka ovat olleet mukana matkassamme. Minulla on erittäin kiitollinen olo, että olen saanut mahdollisuuden kipparoida Biitiä viimeisten viidentoista vuoden ajan.”

Vetovastuun Biitin johtamisesta ottaa kolmen vuoden ajan yrityksen operatiivisena johtajana työskennellyt Timo Pasonen, joka jatkaa yrityksen vastaavana toimitusjohtajana heinäkuun loppuun saakka.

“Olemme juuri saaneet päätökseen Biitin uuden strategian muodostamisen ja siirrymme nyt strategian toteutusvaiheeseen, joka on myös luonteva kohta vaihtaa vetovastuuta. Oma tehtäväni seuraavien kuukausien aikana on varmistaa Biitin operatiivinen toimintakyky ja käynnistää uuden strategian täytäntöönpano yhdessä biittiläisten kanssa. Tulin Biitille edellisen strategiakauden alussa tammikuussa 2020, jolloin onnistuimme strategian täytäntöönpanossa erinomaisesti. Jälleen kerran Biitin on aika luoda nahkansa, joten asemoidumme markkinoille entistä bisneslähtöisemmin. Näen, että oma roolini on Iklan siirtyessä sivuun toimia siltana Biitin vanhan ja uuden strategian siirtymässä. Vaikka Biit on jo useamman vuoden ollut osa isompaa ryhmittymää, meillä on säilynyt oma vahva kulttuuri, johon kuuluvat matala hierarkia ja toistemme tukeminen. Tätä Iklan luomaa Biitin henkeä tulen myös oman roolin myötä vaalimaan” , Timo Pasonen toteaa.

Yhteydenotot:

Jaakko Koivisto, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Biit Oy, +358 50 513 5311

Biit Biit on Suomen ensimmäinen virallinen Salesforce-kumppani, joka perustettiin vuonna 2007 auttamaan suomalaisyrityksiä kehittämään omaa liiketoimintaansa teknologian avulla. Biitin ydinosaamista on myynnin kehittäminen, tiedolla johtaminen sekä teknologian ja liiketoiminnan yhteensaattaminen. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2022 10,5 miljoonaa euroa sekä se työllistää nykyisin yli 90 huippuammattilaista. Lisätietoja Biitistä löytyy osoitteesta https://www.biit.fi/old/biit-esittely/