Helsingissä järjestettiin 16.11. Tulevaisuuden Tutkimuksen Seuran sekä TEKin (Tekniikan Akateemiset) yhteistyönä Top Ten -seminaari, jossa käsiteltiin ihmistyön tulevaisuutta älykkäiden koneiden maailmassa. Esiin nousi monenlaisia uhkakuvia, mutta myös mahdollisuuksia, joita huomisen tekniikka meille tarjoaa.
Vievätkö robotit meidän työt?
Useimmissa puheenvuoroissa nousi esiin kysymys, vievätkö robotit sekä automatisointi ihmisten työpaikat tulevaisuudessa? Vastaus on sekä kyllä ja ei. Nykyisiä työpaikkoja esimerkiksi vaikkapa teollisuudesta tulee kyllä häviämään, mutta tilalle syntyy uudenlaisia työtehtäviä, mitä ei vielä välttämättä osata edes ajatella. Suomi oli pitkään vahva maatalousyhteiskunta, mutta maatalouden työpaikkojen lukumäärä on pudonnut dramaattisesti menneiden vuosikymmenten aikana. Työpaikkoja on kuitenkin syntynyt lisää uusille toimialoille. Samoin käy teollisuuden aloilla kun digitalisaatio valtaa alaa. Nämä näkemykset tulivat vahvasti ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön “Työvoima 2025” raportista, joita Pekka Tiainen oli esittelemässä.
Muuttuvia työelämän tarpeita käytiin myös läpi hyvin kattavasti Pia Adiben sekä Virva Suikkasen (Kokoma Oy) puheenvuoroissa. Heidän näkemyksensä mukaan koko työyhteisö pitäisi saada mukaan osallistumaan tulevaisuuskeskusteluun sekä suunnitteluuun. Monissa yrityksissä keskitytään nykyisin liikaa työn tuottavuuteen, kun voitaisiin keskittyä työhyvinvointiin ja hakea tätä kautta lisää tuottavuutta. Tämä on mielestäni erittäin hyvä näkökulma. Työn tuottavuus kasvaa, mikäli työntekijöiden hyvinvointiin on panostettu. Joskus tulevaisuuden suunnitteluun yrityksessä tarvitaan kuitenkin ulkopuolista apua, koska muutos on vaikea asia. Kerran omaksutut toimintamallit ovat vaikeita muuttaa ja jonkun täytyy kertoa muutoksen tarpeesta.
“Jos oululaisilta kysyttäisiin, niin tervaa tehtäisiin edelleen”.
Maailma muuttuu, Eskoseni
Jos mietitään tulevaisuuden työtehtäviä, niin työt jotka pystytään suunnittelemaan ja ennakoimaan, tullaan automatisoimaan jossain vaiheessa. Jos työtä ei pystytä ennakoimaan, tarvitaan ihminen hoitamaan sitä. Tämä voi olla myös suuri mahdollisuus, jos robotti pystyy hoitamaan rutiininomaiset työtehtävät. Koneita ei tarvitse motivoida, ihminen tarvitsee työlleen tavoitteen ja tarkoituksen. Tulevaisuudessa työympäristömme tulevat olemaan täynnä älykkyyttä, mutta miten sitä osataan hankkia? Tämän päivän tekniikka voi olla huomenna vanhentunutta. Täytyy löytää jatkuvasti kehittyvää älykkyyttä ja tämä vaatiikin yritykseltä hyvää muutosjohtamista sekä hankintaosaamista. Tekoälyn ja koneoppimisen menetelmät voivatkin tarjota tähän hyvän ratkaisun. Täytyy kuitenkin muistaa, että tulevaisuudessa automaation vallatessa alaa, monet työtehtävät pirstaloituvat yksittäisiksi erikoistehtäviksi. Samalla myös ihmisten osaaminen pirstaloituu ja tämä saattaa aiheuttaa ongelmia, mikäli niihin ei varauduta.
Konkreettisia esimerkkejä tekoälyn saavutuksista sekä uhkista käytiin läpi Harri Valpolan (Curious AI Oy) sekä Martti Lehdon (Jyväskylän YO) esityksissä. Mielenkiintoinen tulos oli tietokoneen (AlphaGo) voitto Go-pelissä maailman ykköspelaajasta Lee Sedolista. Peli on huomattavasti vaikeampi kuin esimerkiksi Shakki, mutta kukaan ei ollut ohjelmoinut pelilogiikkaa koneelle. Se oli oppinut itse pelaamalla ja oli lisäksi intuitiivinen, eli oppi omista virheistään. Muutoinkin käytiin mielenkiintoista keskustelua aiheesta, mitä ihminen haluaa ja mitä kone haluaa? Kone haluaa suoriutua ihmisen sille antamasta tehtävästä mahdollisimman hyvin, esimerkiksi auto haluaa pysyä tiellä ja pitää matkustajat hengissä. Peliohjelma haluaa voittaa (Go) pelin, mistään muusta se ei välitä. Ihmisen halut ja tarpeet ovat onneksi monimutkaisemmat, ja juuri nämä ominaisuudet erottavatkin meidät koneista.
