Teksti: Jaakko Koivisto
Antti Ahola on mies, jolla on missio. Ahola haluaa poistaa sijaintisokeuden yritysten toiminnasta ja mahdollistaa organisaatioille kyvyn hahmottaa ja hyödyntää maantiedettä.
– Maantieteelliset vaikutukset ovat sellaisia, että jokainen organisaatio altistuu niille. Halusi tai ei. Mikäli yritys ei havaitse näitä maantieteellisiä vaikutuksia, se altistuu turhaan riskeille. Vastavuoroisesti vaikutuksia havainnoimalla voi löytää uusia mahdollisuuksia ja parantaa omia kilpailuasetelmiaan, Ahola kertoo.
Geoinformatiikkaa Aalto-yliopistossa opiskellut Ahola työskenteli paikkatietoratkaisuja toimittavalla Esri Finlandilla useissa eri tehtävissä lähes vuosikymmenen ajan kunnes hän rohkaistui perustamaan oman maantieteen ja paikkatiedon soveltamiseen keskittyvän yrityksen, Geosprintin.
Ahola kertoo, että kiinnostus maantiedettä ja paikkatietoa kohtaan lisääntyy päivä päivältä. Maailmalla maantiede näkyy jo vahvasti yritysten toiminnassa. Bank of America onnistui säästämään 400 miljoonaa dollaria optimoidessaan konttoriverkostoaan ilman että edes asiakastyytyväisyys kärsi. Tässä massiivisessa optimointioperaatiossa paikkatiedon hyödyntämisellä oli keskeinen asema. Suomessa paikkatiedon merkitystä joutuu edelleen perustelemaan, mutta Aholalta löytyy anekdootteja jokaiseen keskusteluun.
– Jokaisen yritysjohtajan tulisi tuntea yrityksensä maantiede, sillä yksikään kapteeni ei kykene ohjaamaan laivaansa ilman ajantasaista karttaa, Ahola lohkaisee.
Maantietoa ilman karttakeppiä
Aholan puheessa vilahtavat usein sanat paikkatieto ja maantiede. Lienee paikallaan hieman avata, mitä sanojen taakse kätkeytyy. Maantiede on tieteenala, joka tutkii maan pintaa sekä maan pinnalla tapahtuvia ihmisen ja luonnon aikaansaamia ilmiöitä. Paikkatiedolla puolestaan tarkoitetaan tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti sekä jokin sijaintiin liitettävä ominaisuus. Paikkatiedolla voidaan esimerkiksi havainnollistaa liikenneonnettomuuksien esiintymistä eri alueilla tai etsiä myymälälle otollisinta sijaintia.
– Maantiede on tieteenalana hyvinkin vanha, mutta paikkatieto keksittiin vasta 1950-luvulla. Tietokoneita alettiin paikkatiedon keräämisessä ja soveltamisessa hyödyntää jo 80- ja 90-lukujen taitteessa, mutta vasta nyt paikkatieto on nytkähtänyt isosti liikkeelle. Jos ajatellaan paikkatiedon hyödyntämistä sadan prosentin asteikolla, niin minusta olemme nyt kohdassa 23/100, Ahola naurahtaa ja toteaa työnsarkaa riittävän.
Jos ajatellaan paikkatiedon hyödyntämistä sadan prosentin asteikolla, niin minusta olemme nyt kohdassa 23/100
Yritysten parissa työskennellessään Ahola ei muistuta peruskoulun maantiedon opettajaa karttakeppeineen ja piirtoheittimineen, mutta myöntää kuitenkin, että yhtymäkohtia luokkahuoneista tuttuihin perusasioihin löytyy. Aholan mielestä esimerkiksi kartta on edelleen mahtava keksintö, jonka soveltamismahdollisuudet ovat miltei rajattomat.
– Kiinnostuin itsekin alun perin paikkatiedosta juuri karttojen ansiosta. Kartat ovat aina kiinnostaneet minua niiden esteettisyyden ja soveltamisen takia. On mielenkiintoista, että harva yritys on itse asiassa nähnyt omaa dataansa kartalla. Se on maaginen hetki, kun yritys ensimmäisen kerran näkee toimintansa kartalle kuvitettuna. Ilmassa on silloin käsin kosketeltavaa jännitystä. Luulen, että se liittyy jotenkin siihen, että havainnollistavan kartan näkemällä saa joko vahvistusta omille mielipiteilleen tai ne murenevat, Ahola kuvailee.
Kartta kertoo asioita, joita ei Excel-taulukoiden numeroviidakosta voi löytää. Yhdelle kartalle voidaan lisätä periaatteessa loputon määrä karttatasoja ja tuoda samalle kartalle tietoa asiakkaista, myynnistä, omistuksista, kilpailijoista ja huoltotoimenpiteistä.
Yrityksen toimintaa voidaan seurata reaaliaikaisesti tai yhtä lailla voidaan tarkastella liiketoiminnan kehittymistä pidemmällä aikavälillä. Paikkatiedon hyödyntämisessä on kyse lopulta mielikuvituksen rajoista.
Marginaalista mainstreamiin
Teknologian kehittyminen ja paikkatiedon valtavirtaistuminen ovat kulkeneet käsi kädessä. 2000-luvun alussa paikkatieto alkoi levitä tutkijoiden sisäpiireistä yritysten palavereihin. Viimeistään Google Maps tutustutti ihmisjoukot paikkatietoon interaktiivisilla kartoillaan. Samalla karttojen selaamisesta tuli osa arkirutiineja.
Varsinkin Google Maps on tehnyt kartoista tuttuja laajoille ihmisjoukoille.
Samoihin aikoihin markkinoille ilmaantuneet älypuhelimet alkoivat kerätä käyttäjistään valtavan määrän sijaintiin perustuvaa tietoa. Ei liene sattumaa, että Uber ja Airbnb perustettiin vain kahden vuoden sisällä ensimmäisen iPhonen julkaisusta.
Uberin ja Airbnb:n kaltaisten megabrändien myötä paikkatiedosta tuli pysyvä osa bisnesmaailmaa. Ahola on paikkatiedon valtavirtaistumisesta innoissaan.
Kolme asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää
Paikkatiedosta puhutaan vuosi vuodelta enemmän, mutta sen merkitystä liiketoiminnalle ei vielä Aholan mielestä laajalti tunnisteta. Aholan mielestä on kolme asiaa, jotka jokaisen yrityksen pitäisi paikkatiedosta tietää:
- Jokaisella yrityksellä on sijaintiin perustuvaa dataa.
- Menestyvät yritykset hyödyntävät dataa jo tällä hetkellä.
- Yrityksen liiketoimintaan liittyvän paikkatiedon analysoiminen ja havainnollistaminen on mahdollista automatisoida ja tehdä siitä yhtä nopeaa kuin Google Mapsin käyttämisestä.
Vaikka paikkatiedon ympärille on rakennettu jo menestyviä yritystarinoita, niin sen laajamittainen hyödyntäminen vaatii Aholan mielestä harhaluulojen murtamista. Paikkatiedon hyödyntäminen koetaan edelleen kalliiksi ja aikaa vieväksi toiminnaksi. Ahola muistuttaa, että monen yritysjohtajan muistissa on kirkkaana vielä aika ennen julkisia datalähteitä.
Paikkatietoa kyllä kerättiin, mutta siihen käsiksi pääseminen saattoi tulla kalliiksi. Lisäksi paikkatietojen käsittely vaati aiemmin valtavasti analyytikon tekemää käsityötä, nykyään paikkatiedon analysointi voidaan automatisoida.
Nykyisin on olemassa paljon kaikille avoimia datalähteitä, joita yritykset eivät Aholan mielestä hyödynnä riittävästi.
Nykyisin on olemassa paljon kaikille avoimia datalähteitä, joita yritykset eivät Aholan mielestä hyödynnä riittävästi. Lisäksi yrityksillä on käytössään esimerkiksi Salesforcen kaltaisia tietojärjestelmiä, jotka keräävät paljon paikkatietoa ja mahdollistavat tiedon hyödyntämisen monin eri tavoin. Usein yritykset eivät edes ole täysin tietoisia siitä, minkälaista dataa niille kertyy.
– Salesforcen kaltaiset kehittyneet asiakasjärjestelmät ovat paikkatiedon näkökulmasta mielenkiintoisia. Niistä saa melko vaivattomasti ulos paljon sijaintiin perustuvaa dataa ja niiden kautta voi käsitellä liikesalaisia paikkatietoja, joita yksikään yritys ei varmasti halua Googlen kautta kierrättää, Ahola kertoo.
Esimerkiksi kenttähuollossa sijainti on kriittisessä osassa toimintaa, sillä huoltoyksiköt kiertävät asiakkaiden luona. Salesforcen Field Service Lightning -työkalusta löytyy perustason työkalut paikkatiedon hyödyntämiseen ja hyvät mahdollisuudet saada dataa ulos syvällisempää analyysiä varten. Esimerkiksi kuvassa näkyvän polygonit-toiminnon avulla käyttäjä voi piirtää eri tiimien palvelualueet suoraan kartalle ja linkittää ne olemassa oleviin palvelutiimeihin. Näin uudet työt voi kohdistaa automaattisesti tietylle palvelutiimille osoitteen perusteella. Karttanäkymästä voi myös aikatauluttaa useita töitä kerralla.
Paikkatiedon hyödyntäminen ei vaadi valtavia panostuksia. Jos yrityksellä on esimerkiksi käytössään Salesforce, niin Ahola kehottaa etsimään sieltä datapaketin, joka sisältää osoitteita ja nappaamaan sen Exceliin. Sen jälkeen Excelin tiedot voi käytännössä kerralla raahata ArcGIS.com-osoitteesta löytyvään karttatyökaluun. Kun Aholan äiti kuuli netistä löytyvästä ilmaisesta karttatyökalusta, oli hänenkin pakko päästä sitä itse kokeilemaan.
– Mun oma äitini kun kuuli tästä näin, niin hänellä oli valmiina lista kaikista niistä ihmisistä, joille hän lähettää joulukortit joka vuosi. Hän nappasi listalta tiedot, siirsi ne ArcGIS’iin ja ihasteli aivan innoissaan karttanäkymää. Sitä oli hauskaa seurata, Ahola muistelee.
Journalismin parissa työskentelevät tuntevat erityisen hyvin käsitteen Pihtiputaan mummosta, jolla kuvaillaan yleisön keskivertoedustajaa. Aholan äidissä on ainesta käsitteeksi paikkatiedon piirissä. Jos Aholan äidillä on paikkatietoa, intoa kokeilla paikkatiedon soveltamista ja kyky tuottaa kiinnostavia karttoja, niin kyllä samaan pystyvät kaikenkokoiset yrityksetkin.
The website is asking for your location. Allow?
Paikkatiedosta on jo osin tullut niin näkyvä osa maailmaa, ettei siihen aina edes kiinnitetä huomiota. Puhelimeen saa ladattua ilmaiseksi kaikenlaisia applikaatioita, kunhan niille luovuttaa oikeuden kerätä tietoa käyttäjästä. Käyttäjätieto luokitellaan niin arvokkaaksi, että applikaatiot halutaan jakaa käyttäjille ilmaiseksi.
Ahola osaa kertoa omista kokemuksistaan sen, että kertaalleen paikkatietoa hyödyntäneet yritykset eivät hyödyntämistä lopeta.
– En muista omalta uraltani yhtään tapausta, jossa yritys olisi lakannut soveltamasta paikkatietoa. Olen omille asiakkailleni luvannut olla retostelematta niiden nimillä, mutta asiakkaita ilmaantuu kaikenlaisilta aloilta. Ei ole olemassa sellaista yritystä, joka ei paikkatiedosta hyötyisi. Se seuraava Nokia voi hyvinkin olla yritys, joka rakentuu paikkatiedon varaan, mutta mitään uutta Uberia ei tarvitse olla perustamassa, jotta paikkatietoon olisi syytä tutustua, Ahola naurahtaa.
Aholan viesti yrityksille on selkeä. Sijaintisokeudesta on syytä päästä eroon, sillä osa kilpailijoista on jo kääntämässä paikkatiedon kilpailueduksi.