keskiviikko, 30.8.2023

Eilen pilotoitiin, tänään rakennetaan jo tekoälystrategioita – Haastattelussa Antti Merilehto

Ei päivääkään ilman mainintaa ChatGPT:stä tai tekoälystä. Tekoälypöhinä nousi vuodenvaihteessa ennennäkemättömiin sfääreihin, mutta onko kyse pelkästä hypetyksestä vai mullistavasta kehitysloikasta? Nappasimme haastateltavaksi Antti Merilehdon, joka on viimeiset kahdeksan vuotta keskittynyt tekoälyyn. Halusimme kuulla, missä tekoälyn osalta oikeasti tällä hetkellä mennään.

Esittele itsesi lyhyesti. Kuka olet?

Olen Antti Merilehto. Tässä ammattikontekstissa olen yrittäjä ja varhaisen vaiheen teknologiayrityksiin erikoistunut sijoittaja.

Koulutan työkseni tiimejä, johtoryhmiä ja toisinaan yksittäisiä johtajia yrityksissä. Viimeiset kahdeksan vuotta olen työskennellyt erityisesti tekoälyn parissa.

Juttelemme tänään tekoälystä. Aloitetaan kevyellä kysymyksellä. Milloin ja miten käytit viimeksi tekoälyä?

Käytin tekoälyä kahdeksan minuuttia sitten. Pyysin ChatGPT:ltä ideoita webinaariin. Minulla oli jo sisältö valmiina, mutta halusin muokata sitä myyvempään suuntaan. Pyysin apua tekoälytyökaverilta, joka osasi sanoittaa mun ideat hieman eri tavalla.

Tekoäly on siitä mahtava työkaveri, että pystyn hyödyntämään sen kykyjä milloin ja missä tahansa.

Julkaisit vuonna 2018 kirjan “Tekoäly – Matkaopas johtajalle”, joka oli kyseisen vuoden myydyin businesskirja. Mitkä ovat olleet tekoälyn saralla suurimpia muutoksia kirjasi ilmestymisen jälkeen?

Tässä välissä on ehtinyt tapahtua paljon näkyviä ja näkymättömiä muutoksia. Bisneksessä tekoäly toimii nykyisin hyvin usein ennusteiden tekijänä. Se esimerkiksi auttaa ennustamaan keihin asiakkaisiin kannattaa olla milloinkin yhteydessä ja mihin asioihin resurssit kannattaa suunnata.

Suurin muutos on tapahtunut siinä, että hyvin harva keskisuuri tai suuri yritys rullaa enää ilman taustalla pyörivää kehittynyttä analytiikkaa.

Tietysti pitää mainita myös ChatGPT, joka on yksittäisen kielimallin käyttöliittymä. Isossa kuvassa ei ole väliä, minkälaisia teknologioita on olemassa ennen kuin ihmiset pääsevät niihin käsiksi. ChatGPT toi ihmisten saataville työkalun, jota kuka tahansa voi käyttää hyvin helposti. Sitä kautta kiinnostus tekoälyä kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti.

Myös minun liiketoiminnan kannalta ChatGPT on ollut valkoinen joutsen.

Tekoäly tosiaan nousi ChatGPT:n myötä aiempaakin isommaksi puheenaiheeksi vuodenvaihteessa. Onko tekoäly kaiken hypetyksen arvoinen?

Jos pohjustat kysymyksen noin, niin ei varmaan ole.

Tekoälykeskustelussa on mukana ihmisiä, jotka eivät ymmärrä asioista enempää kuin sika tuulimyllystä. Usein ei ymmärretä, että datan laatu ratkaisee melkein joka tilanteessa.

Jos kolme yritystä ottaa käyttöön identtisen tekoälysovelluksen, niin tulokset ovat todennäköisesti hyvin erilaisia. Työkaluosio on sama, mutta tulokset riippuvat käytettävissä olevan datan laadusta.

Tekoäly ei siis minusta ole kaiken hypen arvoista, mutta paikoin se on kaikkea hypeäkin isompi juttu. Sen avulla saadaan jo paljon hyviä asioita aikaan.

Forbes Advisorin mukaan 97% yritysten omistajista uskoo, että ChatGPT:stä on hyötyä heidän yritykselle. Onko kyseessä tosiaan niin merkittävä game changer?

Kolme prosenttia vastaajista on väärässä.

Mulla on työhuone Helsingin Punavuoressa. Naapurikorttelissa on ranskalaisen leipurin yksin pyörittämä leipomo. Hän leipoo joka päivä tietyn määrän leivonnaisia ja vie ne läheisiin ravintoloihin. Hän ei tarvitse ChatGPT:tä.

Jos firmassa on töissä yksikin henkilö, joka käyttää näppäimistöä, niin ChatGPT:stä on varmasti hyötyä. Se on toimialariippumaton työkalu, joka hyödyttää yhtä lailla yksinyrittäjää kuin globaalia markkinajohtajaa. Sillä saa kuka tahansa esimerkiksi tehtyä innovaatiosetelihakemuksen ChatGPT:llä älyttömän nopeasti ilman viestinnän asiantuntijan apua.

Äskettäin oltiin vasta miettimässä tekoälyn pilotointia, mutta nyt moni yritys on jo luomassa itselleen tekoälystrategiaa. Mikä oikein on muuttunut?

Edes algoritmeja ja tekoälyä ammatikseen tutkivat akateemikot eivät olisi uskoneet, että kielimallit kehittyvät näin nopeasti.

ChatGPT:n kaltaiset kielimallit tekivät yhtäkkiä tekoälystä helpommin ymmärrettävän asian. Se muutos toi tekoälyn yritysten kulmahuoneisiin. Monissa yrityksissä ylin johto havahtui siihen, että ei jumalauta, tämähän mahdollistaa vaikka mitä. Yrityksissä havahduttiin myös siihen, että tekoälyn nopea kehitys tulee muuttamaan monia tapoja tehdä töitä.

Olen itsekin kiinnittänyt huomiota siihen, että keskustelut asiakkaiden kanssa ovat olleet erilaisia kuin aikaisemmin. Asenneilmapiiri on muuttunut. Myös osaaminen ja ymmärrys ovat kasvaneet valtavasti.

Tekoälystä ei enää ajatella, että se on jokin irrallinen palikka, joka liimataan kiinni koneeseen. Keskusteluissa ei siis keskitytä siihen, mitä tekoälyllä voitaisiin tehdä, vaan mietitään liiketoiminnan haasteita ja niiden ratkaisemista. Joskus tekoäly on se ratkaisu haasteeseen.

Tiivistetysti tekoälyä ei enää edistetä teknologia-, vaan liiketoimintalähtöisesti.

Suuryritykset ovat luonnollisesti eturintamassa hyödyntämässä tekoälyä, mutta mikä on pk-yritysten suhde tekoälyyn? Voiko tekoälyä lähteä soveltamaan pienemmilläkin resursseilla?

Mä oon käynyt kouluttamassa jopa yksinyrittäjille tekoälytyökalujen käyttöä. Mitä yksinyrittäjä tekee? Hän viestii asiakkailleen.

Yksinyrittäjä yrittää tietysti olla oman elämänsä jariparantainen ja tuotteistaa oman palvelunsa ja osaamisesta. Tässä tekoäly on erinomainen apuri.

Kuvitellaan, että sinusta tulee vinyylilevykauppias. Tekoälyn avulla saat perustamispaperit tehtyä hetkessä ja kun potentiaalinen vuokranantaja tekee tarjouksen toimitilan vuokrasta, niin ChatGPT voi auttaa sinua keksimään perusteluja, miksi vuokra voisi olla vaikka 20 prosenttia pienempi.

Se on erityisesti pienyrittäjä, joka hyötyy massiivisesti siitä, että hänellä on käytössään pieni armeija (tekoäly)työkavereita.

Tekoälyn hyödyntäminen ei siis todellakaan ole käytettävissä olevista resursseista kiinni.

Onko sinulla kertoa esimerkkejä pk-sektorilta?

Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon.

Otetaan vaikka energia-ala. Viime talvena ei yhdelläkään alan yrityksellä ollut tarpeeksi asiakaspalvelijoita vastailemaan asiakkaiden yhteydenottoihin. Mitä jos olisimme keränneet kaikki vanhat palautteet ja tiedot aspa-keskusteluista sekä kouluttaneet niiden avulla kielimallin vastailemaan asiakkaiden kysymyksiin?

Siellä olisi edelleen Antti asiakaspalvelijana vastailemassa kyselyihin, mutta ChatGPT kykenisi hoitamaan ison osan yhteydenotoista ja vastaamaan yleisesti esitettyihin kysymyksiin välittömästi.

Esitellään vielä ihan toisenlainen esimerkki. Jos toimitaan sellaisella toimialalla, jossa ostajana on poliitikko, niin silloinhan tehdään vaikutustyötä.

Oon auttanut useampaa vaikuttajaa hyödyntämään ChatGPT:tä, sillä ministeriöiltä yms. tahoilta ilmestyy tuhansia raportteja, joista vaikuttajan pitäisi olla jossain määrin perillä. On utopistinen ajatus, että yksi ihminen ehtisi tutustua niihin kaikkiin. ChatGPT:n avulla tietoa pystyy kahlaamaan ja analysoimaan aivan eri tehokkuudella kuin aikaisemmin.

Mieti, mitä tämä muutos tarkoittaa kaikille lobbareille ja juristeille! 

Mitkä ovat olleet makeimmat tekoälyn soveltamiskohteet, joihin olet törmännyt? (2-3)

Poimin yhden tylsän asiallisen, yhden hassun ja yhden liiketoiminnallisen esimerkin.

Tylsän asiallinen, mutta äärettömän tärkeä esimerkki liittyy ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen, miten energiatehokkuutta voidaan lisätä tekoälyn avulla. Tämä esimerkki sai minut kirjoittamaan tekoälystä kirjankin alun perin.

Googlen kehittämä DeepMind kykeni laskemaan datakeskuksen sähkönkulutusta 40 prosenttia. Kun energiankulutus maailmassa kasvaa pinnan pari vuodessa ja samaan aikaan ilmastonmuutos vain kiihtyy kiihtymistään, nin miten me pystymme laskemaan energiankulutusta kaikissa olemassa olevissa asioissa, kuten esimerkiksi datakeskuksissa? Tämä on sinänsä hyvin näkymätön ja jopa tylsältä kuulostava asia, mutta vaikuttaa kuitenkin merkittävällä tavalla siihen, miten pidämme tämän planeetan elinkelpoisena.

Hassu-kategoriasta nostan esille kansainvälisesti menestyneen valokuvaajan Antti Karppisen. Itsekin visuaalisena ihmisenä ja harrastajavalokuvaajana olen ollut pöllämystynyt siitä, miten Karppinen käyttää tekoälyä taiteessaan. Häneltä ilmestyi äskettäin Ridiculously Strange Finland -niminen kuvasarja, joka haastaa miettimään, voivatko kuvat olla oikeita. Eivät ne tietenkään ole, mutta näyttävät aivan oikeilta valokuvilta. Jos miettii taiteen tehtävää, niin minusta se on tuttujen asioiden esittäminen uudessa valossa. Siinä Karppinen onnistuu häkellyttävän hyvin.

Bisnesesimerkkinä käytän sellaista tuoretta keissiä, jossa teimme ChatGPT-sovelluksen asiantuntijoille yrityksen sisäisen tietokannan käyttämiseen. Laskimme, että jos saman sovelluksen olisi rakentanut kaksi vuotta sitten, niin projektin hintalappu olisi ollut noin 100 000 euroa. Nyt hintalappu oli 20 000. Kahdessa vuodessa saman toteutuksen kustannukset olivat siis pudonneet viidesosaan. Koska sovellus tehostaa merkittävästi yrityksen kaikkien asiantuntijoiden työtä, niin projektin takaisinmaksun osalta puhutaan päivistä kuukausien sijaan.

Monilla aloilla kärsitään tällä hetkellä osaajapulasta, niin mitä jos ottaisimme käyttöön työkaluja, joiden avulla nykyiset työntekijät pystyvät tekemään työnsä paljon tehokkaammin? Kun kone tekee koneen työn ja ihminen ihmisen työn, niin ehkä emme aja ihmisiä loppuun siihen työvuoron päättymiseen mennessä. Haluan uskoa, että hyvät yritykset näkevät nämä mahdollisuudet.

Mitä yritysjohdon tulisi tänä päivänä tekoälystä ja algoritmeista ymmärtää?

1. Tekoäly on täällä jo tänään, eikä ole katoamassa mihinkään. Asiat tulevat joka tapauksessa muuttumaan, joten kyse on ennen kaikkea muutosjohtamisesta. Miten luodaan sellaiset edellytykset, että ihmiset menestyvät näiden muutosten keskellä? 
2. Yritysjohtajan olisi hyvä tehdä skenaarioharjoitus, jossa mietitään, mitä saman alan haastajayritys voisi tappiin asti tekoälyä hyödyntämällä tehdä.
3. Päätöksentekijän pitäisi tietää, mikä olisi omassa yrityksessä tekoälyn hyödyntämisen sweet spot. Eli pitäisi siis ymmärtää, ketkä yrityksessä tekevät toistuvaa työtä (esimerkiksi tekstintuottamista ja raporttien luomista) ja kuinka paljon sellaista ylipäätään tehdään.

Miten kannattaisi lähteä liikkeelle?

Yleisesti sanon, että konkretian kautta. Ei mitään päälleliimattuja yksittäisiä juttuja tai Midjourneyllä luotuja Avataria edustamaan yritystä Instagramissa. Liikkeelle on syytä lähteä ihmisten arjen kautta.

Tässä kuitenkin kolme konkreettista steppiä, joista on hyvä lähteä liikkeelle.

1. Yritysjohdon on syyskuun loppuun mennessä määriteltävä, miten heillä käytetään tekoälytyökaluja. Yksi esimerkki tästä on ohjeistaa työntekijöitä olemaan syöttämättä ChatGPT:hen mitään GDPR:n alaista asiakastietoa. Näihin tarvitaan selkeät pelisäännöt.
2. Yrityksen vastuulla on myös tarjota työntekijöilleen kasvupolkuja, eli kertoa mitä tekoälytyökalut ovat ja miten ne toimivat sekä tarjota jatkossa myös sopivia koulutuksia tekoälyn hyödyntämiseen. Oppimista ei siis pidä sysätä pelkästään työntekijöiden vastuulle.
3. Yksilön kohdalla kannattaa suhtautua tekoälyyn avoimin mielin. Aina kun tekee jotain toistuvaa työtä, niin voisi miettiä, olisiko jostain tekoälytyökalusta apua.

Pitäisikö työpaikoilla puhua enemmän ja avoimemmin tekoälyn vaikutuksista?

Minun kokemusteni mukaan aiheesta – varsinkin ChatGPT:stä – on jo puhuttu paljon kahvipöydissä. Myös mediassa aihetta ruodittu paljon.

Seuraavaksi haluan nähdä, että siirrytään puheista kokeiluihin. Että yhä useampi kokeilee tekoälytyökaluja kaikenlaisissa tehtävissä, kuten esimerkiksi raporttien laatimisessa tai tuotekuvausten tekemisessä.