Miksi tehdä yksin, kun voi tehdä yhdessä? Yhteistyön merkitystä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Forresterin laaja tutkimus vuodelta 2020 osoittaa, että yhteistyö voi organisaatioissa lisätä tuottavuutta kymmenellä prosentilla.

Genslerin tutkimus puolestaan väittää, että tehokas tiimityö on tärkein yksittäinen tekijä erinomaisen työpaikan taustalla. Lukuisat muutkin tutkimukset tukevat ajatusta siitä, että yhteistyö nostaa työntekijöiden motivaatiota, tuottaa tyytyväisiä asiakkaita ja lisää tehokkuutta.

Minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia Salesforce voi tarjota?

Customer 360 – must-have tänä päivänä

Kuinka tyypillistä onkaan joutua asiakkaana kertomaan samat asiat yhä uudelleen ja uudelleen. Jokaista lainahakemusta tehdessä täytyy vastata samoihin kysymyksiin. Asiakaspalveluun kun ottaa yhteyttä, niin aina lähdetään liikkeelle samoista peruskysymyksistä.

Mikä ihme siinä on? Usein ongelma on toimimattomissa järjestelmissä ja hujan hajan olevassa asiakasdatassa. Yrityksillä on usein käytössä eri järjestelmiä eri toimintoihin. Vaikka puhutaan yhdestä asiakkaasta, niin hänen tietojaan voi löytyä monista eri järjestelmistä. Eivätkä ne järjestelmät useinkaan toimi saumattomasti yhdessä.

Sain kerran saman päivän aikana samalta yritykseltä kaksi täysin erilaista tarjousta puhelinliittymästä. Puhelinmyyjä tarjosi minulle paljon kalliimpaa liittymää kuin mitä tekstiviestillä lähetetyssä markkinointikampanjassa mainostettiin. Päätin tuon sekoilun jälkeen vaihtaa firmaa.

Näihin ongelmiin on olemassa yksi patenttiratkaisu ja se on Customer 360 eli 360 asteen näkymä asiakkuuksiin. Sen rakentamiseen on olemassa kaksi vaihtoehtoa: joko valita ns. yhden teknologia-alustan taktiikka tai varmistaa toimivilla integraatioilla, että järjestelmät toimivat saumattomasti yhdessä. Molemmilla voi saavuttaa briljantin lopputuloksen, mutta luonnollisesti yhden alustan taktiikka voi merkitä kustannussäästöjä ja yksinkertaistaa ihmisten arkea.

Salesforce on maailman monipuolisimpana teknologia-alustana todella varteenotettava vaihtoehto. Meidän asiakkaistamme moni on pyrkinyt keskittämään toimintojaan samalle alustalle tai jopa valinnut yhden alustan organisaation kaikille toiminnoille.

Nykyään puhutaan paljon asiakkaiden kovista odotuksista ja herkkyydestä hypätä kilpailijan leiriin, jos tarjolla on parempi vaihtoehto tai alla huonoja kokemuksia. Oli yrityksen bisnes sitten minkälaista tahansa, niin Customer 360 on tänä päivänä pakollinen asia.

Yhteisöt tuovat asiakkaat ja kumppanit lähemmäs yritystä

Moni on vapaa-ajallaan käyttänyt lentoyhtiöiden, hotellien tai kuntosalien asiakasportaaleja, joiden kautta voi hoitaa kaikki tarpeelliset asiat ajanvarauksista omien asiakastietojen tarkastelemiseen. Asiakkaiden tarpeisiin rakennetut asiakasportaalit ovatkin yksi esimerkki siitä, miltä modernin liiketoiminnan pitäisi näyttää.

Asiakasportaalit toimivat hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka yritykset voivat digitaalisessa maailmassa päästä lähemmäs asiakkaitaan sekä tehdä asioimisesta vaivatonta.
Tällaisten ratkaisujen avulla voidaan vahvistaa asiakkaiden sitoutumista. Kyse ei siis ole teknologiasta, vaan asiakassuhteiden rakentamisesta.

Maailman huipulla asiat on viety jo äärimmäisen pitkälle. Esimerkiksi Adidas tarjoaa Salesforcen avulla asiakkailleen jopa mahdollisuuden luoda ja ostaa heidän itse suunnittelemiaan tuotteita. Haluat Addun juoksukengät liekkipipokuosilla tai omalla naamakuvalla – onnistuu!

Myös moni meidän asiakkaistamme on lähtenyt kehittämään yhteisöllisiä ratkaisuja. Solibri on esimerkiksi rakentanut Salesforcen päälle kumppaniportaalin, jonka avulla he pyrkivät kehittämään liiketoiminnalleen elintärkeää (peräti 60 prossaa heidän myynnistään tulee kumppaneilta!) kumppaniverkostoa.

Solibrille kumppaniportaali toimii luonnollisena CRM-järjestelmän jatkeena, jonka avulla yritys voi jakaa tietojaan kumppaneille sekä varmistaa, että kumppaneiden kanssa myynti pelaa 1+1=3 -tyyliin.

Portaaliratkaisujen avulla voidaan myös johtaa jakelijaverkostoa tehokkaasti, kun yrityksellä on näkyvyys kaikkien jakelijoiden myyntiin. Tämän ansiosta jokaiselle kumppanille voidaan määritellä omat myyntitavoitteet sekä seurata niiden toteutumista. Näin yritys voi proaktiivisesti johtaa yhteistyötä jakelijoiden kanssa ennen kuin varsinaiset myyntitulokset ovat selvillä.

Yksi portaaliratkaisujen ehdottomista hyödyistä on se, että kun ne pyörivät Salesforcen päällä, niiden tuottama data on yrityksessä kaikkien hyödynnettävissä.

Portaali- ja itsepalveluratkaisut myös sujuvoittavat yhteydenpitoa eri osapuolten välillä. Asiakkaat voivat esimerkiksi kaivaa vastaukset yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin portaalista, jättää portaalin kautta yhteydenottopyyntöjä kysymyksiin, joihin ei löydy valmiita vastauksia tai keskustella (teko)älykkään chatbotin kanssa.

Myynti (…ja markkinointi)

Myytti yksinään puurtavasta soolomyyjästä on edelleen hengissä, mutta kuten esimerkiksi parhaiten menestyviä myyntiorganisaatioita tutkinut Jan Ropponen toteaa, niin myynti on yhä useammin tiimityötä, jossa yhteispeli ja toimivat henkilösuhteet merkitsevät eniten.

Huippumyyjät sparrailevat jatkuvasti toistensa kanssa, pyytävät kollegoiltaan apua myyntikeissien läpikäymisessä, kehittävät itseään valmentautumalla ja tekevät läheistä yhteistyötä esimerkiksi markkinoinnin kanssa.

Myyntityössä pärjääminen edellyttää yhdessä tekemistä, sillä asiakkaat ovat entistä valveutuneempia ja odottavat saavansa myyjiltä näkemyksiä jokaisen keskustelun aikana. Rima on nostettu niin korkealle, että myyjän on yksin vaikea ylittää sitä.

Salesforce on yhteispelin pyörittämiseen oiva alusta. Salesforce voidaan rakentaa tukemaan yrityksen kaikkia myyntiprosesseja, jolloin se voi toimia pakollisen raportointivälineen sijaan arkea helpottavana työkaluna oli sitten kyse uusille asiakkaille myymisestä, jatkoprojektien myymisestä tai tärkeimpien avainasiakassuhteiden kehittämisestä.

Fonecta on esimerkiksi jatkojalostanut aiemmin suunnitelmien tasolle jääneet avainasiakkuuksien hoitomallit sekä vienyt ne Salesforceen ja sitä kautta myös käytännön tekemiseen.

Myynnistä ei kannata puhua ilman markkinointia. Ropponen on myös todennut haastattelujensa perusteella, että vain todella pieni osa myyjistä kokee hyötyvänsä jotenkin markkinoinnista. Tulokseen on syytä suhtautua vakavasti.

Olen työni puolesta miettinyt paljon myynnin ja markkinoinnin yhteispeliä (ja erityisesti sen puuttumista). Yhteistyön lisääminen olisi aivan välttämätöntä. Yksi konkreettinen askel olisi tuoda myynti ja markkinointi samalle alustalle työskentelemään saman asiakasdatan kanssa. Se pakottaisi myös tekemään yhteistyötä ja myös lisäisi läpinäkyvyyttä puolin ja toisin.

Ei mikään ihme, että TODELLA usein asiakkaamme laajentavat Salesforcen käyttöä juuri myynnistä markkinointiin – tai joissain tilanteissa toisinkinpäin.

Viestintä – the holy grail of everything

Yhteistyötä ei voi käsitellä mainitsematta viestintää. Tehokas viestintä on kaiken yhteistyön välttämätön edellytys, tapahtui yhteistyö sitten kasvotusten tai digitaalisesti.
Moni on varmaan huomannut etä- ja hybridityön yleistymisen myötä kuinka tärkeää jatkuva ja läpinäkyvä viestintä on. Ilman sitä pallot putoilevat ihmisten käsistä, väärinkäsitysten riski kasvaa ja jopa työsuhteet joutuvat koetukselle.

Minusta viestinnän näkökulmasta tärkeintä on, että sovitut asiat kirjataan ylös ja niistä jää muutakin kuin muistijälki. Se ratkaisee ison osan kaikista viestintään liittyvistä ongelmista.
Otetaan tarkasteluun yhtenä esimerkkinä myynti. Koska ostopäätöksiin osallistuvien ihmisten määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi, vaaditaan myyjiltä entistä enemmän aktiivisuutta ja asiakastapaamisia.

Koska myyjillä on monta rautaa tulessa yhtä aikaa, on entistä tärkeämpää, että kaikki oleellinen tieto asiakkaista pystytään kirjaamaan mahdollisimman nopeasti yhteen paikkaan..

Tähän Salesforce soveltuu erinomaisesti, koska sitä voi käyttää millä tahansa härpäkkeellä. Se myös tukee näppäilyvapaata toimintaa, eli tiedot voi yhtä lailla myös sanella puhelimella kuin kirjoittaa näppäimistöllä. Se osaa myös logata puhelut automaattisesti. Lisäksi kaikki asiakkaisiin liittyvät keskustelut voidaan käydä joko Chatter-työkalulla tai Slackissa.

Aika monen yrityksen toiminta tehostuisi merkittävästi jo sillä, että kaikki sähköiset keskustelut käytäisiin Slackissa (joka olisi integroitu Salesforceen).
Toinen hyödyllinen työkalu on erilaisten dokumenttien ja taulukoiden kollaboratiiviseen käsittelyyn soveltuva Quip.

Vain mielikuvitus rajana

Käytännössä ainoa Salesforcen hyödyntämistä rajoittava tekijä on mielikuvitus. Meiltä löytyy yksi luova esimerkki omasta takaa.

Olemme rakentaneet Salesforceen markkinoinnin työkaluksi sisältökalenterin, johon kaikilla työntekijöillä on yhtäläinen pääsy. Sisältökalenteri toimii paitsi suunnittelun työkaluna, myös sisältöarkistona, josta löytyy vaivattomasti kaikki aiemmin julkaistu sisältö blogikirjoituksista oppaisiin. Teemoittain jaoteltuina ja parhaat asiantuntijat tägättyinä.

Sisältökalenteri toimii oikeastaan markkinoinnin ja myynnin yhteistyön ilmentymänä. Myynti voi kalenterin kautta tarkastella, minkälaista sisältöä olemme julkaisemassa tai julkaisseet sekä hyödyntää sitä haluamallaan tavalla. Myynti voi myös halutessaan lisätä kalenteriin omia juttuideoitaan tai kommentoida tulevia.

Lisäksi sisältökalenteri pystyy hyödyntämään kaikkia Salesforcen toiminnallisuuksia, kuten esimerkiksi tehtävien vastuuttamista taskien avulla. Lupasiko joku työkaveri kirjoittaa blogin? Kirjaa se heti kalenteriin ja luo siitä kaverille task deadlineineen ja automaattisine muistutuksineen. Tulee varmuudella tehtyä.

Miten sinä kehittäisit yhteistyömahdollisuuksiasi, jos vain mielikuvitus olisi rajana?

Kuukauden biittiläiseksi on valittu positiivisesta asenteestaan ja auttavaisesta luonteestaan positiivista palautetta niin asiakkailta kuin työkavereiltaankin saava Laura Lemmetty, joka työskentelee meillä markkinoinnin konsulttina ja vastaa samalla koko markkinointikonsulttien tiimin vetämisestä.

Minkälainen tyyppi olet?

Olen sosiaalinen ja määrätietoinen tyyppi, joka omistaa Can do -asenteen. Nautin haasteista ja erilaisten ongelmien ratkaisemisesta. Suhteellisen extroverttina tyyppinä saan energiaa ihmisistä ja nautinkin erilaisten juhlien järjestämisestä, kun saan kutsua kokoon itselleni tärkeitä ihmisiä.

Olen myös helposti innostuva tyyppi, joten vapaa-ajalla teen kaikkea mahdollista, mihin minut vain pyydetään mukaan. Tykkään pelata lautapelejä, katsella tv-sarjoja ja elokuvia, ratkoa sudokuja, viettää aikaa läheisteni kanssa ja nauttia luonnossa olemisesta.

Harrasta cockerspanielini kanssa agilityä ja käymme yhdessä juoksulenkeillä. Salilla pyrin käymään säännöllisen epäsäännöllisesti. Harrastan myös asuntosijoittamista ja tavoitteena olisikin eläköityä hieman aiemmin tämän harrastuksen avulla.

Toteutin nyt keväällä myös pitkäaikaisen haaveeni asuntoauton ostosta ja aion viettää valtaosan kesästä tien päällä!

Miten päädyit Biitille?

Olen opiskellut markkinointia, mutta olen aina ollut myös kiinnostunut tietotekniikasta ja järjestelmien hyödyntämisestä markkinoinnin näkökulmasta. Opiskelin maisterivaiheessa sivuaineena business-analytiikkaa ja pääsin silloisessa työssäni osaksi CRM:n ja markkinoinnin automaation käyttöönottoprojektia sekä vastasin järjestelmien jalkauttamisesta.

Projektin aikana ihastuin Salesforceen ja olin jo jonkin aikaa miettinyt siirtyväni in-house -töistä konsultoinnin puolelle, kun minuun otettiin yhteyttä Linkedinin kautta sekä mainostettiin Biitille auennutta markkinoinnin konsultin työpaikkaa. Taisin olla ensimmäisiä Eevan haastateltavia ja muistan seuranneeni ihaillen Biitin rekrytointiprosessia ja sitä, kuinka ammattitaitoisesti sitä hoidettiin.

Työtehtävät vastasivat juuri sitä, mitä sillä hetkellä halusin työurallani tehdä. Pääsin toteuttamaan markkinoinnin automaatiojärjestelmien käyttöönottoa ja kehittämään asiakkaiden markkinointiprosesseja erityisesti järjestelmien näkökulmasta.

Mitä teet Biitillä?

Työskentelen Biitillä markkinoinnin seniorikonsulttina ja vastaan meillä myös markkinoinnin osaamisen kehittämisestä. Olen ollut talossa kohta kaksi vuotta ja oh my mikä oppipolku tämä on ollut. Ennen Biitille tuloa kaipasin lisää haastetta työhöni ja uuden oppimista, ja sitä on kyllä meillä saanut roimasti!

Toteutan meillä erilaisia markkinoinnin automaatioprojekteja aina järjestelmien käyttöönotosta jatkokehittämiseen asti. Lisäksi suunnittelen ja toteutan markkinoinnin työpajoja ja autan markkinointiprojektien myyntikeisseissä. Tämän lisäksi tuen markkinoinnin konsultoinnin konseptoinnissa sekä meidän oman markkinoinnin osaamisen kehittämisessä.

Taloon tulon jälkeen vastuuni ovat laajentuneet toisten mentorointiin, isompien kokonaisuuksien hallintaan ja kehittämiseen sekä erilaisten myyntikeissien tukemiseen.

Kolme mahtavinta asiaa, joista tykkäät työssäsi eniten?

1. Ehdottomasti ihmiset. Heti ensimmäisenä työpäivänä tuli todella lämmin ja tervetullut fiilis. Täällä kaikki ovat aina valmiita auttamaan ja sparrailemaan.
2. Työntekijöihin panostaminen. Meillä järjestetään paljon kaikkea yhteistä tekemistä pienemmissä ja isommissa mittakaavoissa. Esimerkiksi osallistuimme juuri porukalla BWM Helsinki10 -juoksutapahtumaan!
3. Töiden monipuolisuus. Meillä pääsee tekemään töitä erilaisten projektien, asiakkaiden ja toimialojen parissa.

Mieleenpainuvin hetki Biitillä?

Tämä on vaikea kysymys, koska mahtavia hetkiä on ollut monia. Kroatian Spring Break -reissu oli kyllä hieno ja mieleenpainuva kokonaisuus. Erityisesti jäi mieleen meidän omatoiminen veneajelu, joka lähti liikkeelle parin kollegan aloitteesta. Lopulta tarvitsimme pari venettä, jotta saatiin kaikki innokkaat mukaan. Reissun kruunasivat delfiinit, jotka satuimme näkemään juuri kun olimme palaamassa veneretkeltä satamaan.

Vapaata riistaa. Sellaista on asiakasdata ollut jo pitkän aikaa. Kuka tahansa on voinut kerätä, käsitellä ja kaupata melkein mitä tahansa tietoa ihmisistä. Tähän asiakasdatan villiin länteen on kuitenkin alettu puuttua rankalla kädellä. Ei ole mikään salaisuus, että EU haluaa saada some- ja hakukonejätit kuriin sekä tiukentaa samalla merkittävästi tietosuojasääntelyä. Lainsäädännön kiristyessä yritysten oman datan merkitys kasvaa räjähdysmäisesti. Mitä aiheesta on mieltä oman asiakasdatan ympärille liiketoimintaa rakentanut Anna M. Lehto?

Kerro lyhyesti kuka olet ja mitä teet?

Olen Lehdon Anna – entinen journalisti, nykyinen markkinoija. Kokemusta on in-house -tiimeistä, tiimien vetämisestä, markkinoinnin konsultoimisesta ja nyt myös yrittäjänä toimimisesta. 

Perustin yritysten oman datan hyödyntämiseen erikoistuneen markkinointitoimiston 70/30 Digitalin kesällä 2021.

Lähdetään liikkeelle ihan perusasioista. Mitä tarkoitetaan ensimmäisen, toiseen ja kolmannen osapuolen datalla? Miksi eronteko kannattaa tehdä?

Ensimmäisen osapuolen datalla tarkoitetaan kaikkea sitä dataa, jota yritykset asiakkaistaan keräävät itse esimerkiksi verkkosivujensa tai myymälöidensä kautta. Data voi liittyä esimerkiksi verkkosivuvierailijoiden käyttäytymiseen. Millä sivuilla he vierailevat? Kuinka kauan he sivuilla viettävät aikaa? Yhtä lailla data voi liittyä asiakkaiden ostokäyttäytymiseen, eli siihen, mitä he ostavat.

Toisen osapuolen datalla viitataan jonkin toisen tahon ensimmäisen osapuolen dataan. Esimerkkinä voi mainita kumppaniyritysten toisilleen jakamaa tietoa asiakkaista.

Kolmannen osapuolen data on tietoa, jota joku ulkopuolinen taho kerää ihmisistä ja myy eteenpäin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat somejätit, kuten Meta ja hakukoneyritys Google.

Lisäksi on vielä olemassa Zero-party Dataa (nollan osapuolen data), eli tietoa, jonka asiakas on tietoisesti kertonut yritykselle esimerkiksi osana kyselyä.

Käytännön esimerkkinä voidaan vaikka tarkastella koirista pitäviä ihmisiä. Zero-party dataa olisi se, kun kertoisin pitäväni koirista. Ensimmäisen osapuolen dataa voisi olla vaikkapa tieto, että olen tilannut koirien leluja verkkokaupasta.  Toisen osapuolen datasta voitaisiin puhua esimerkiksi tilanteessa, jossa järjestän koira-aiheisen webinaarin yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa ja jaan osallistujalistan tälle kumppanille tapahtuman jälkeen. Kolmannen osapuolen dataa olisi esimerkiksi se, jos ostaisin koirista kiinnostuneiden ihmisten tiedot mainoskampanjaa varten.

Eronteko näiden eri datamuotojen välillä kannattaa tehdä jo ihan siitäkin syystä, että lainsäädäntö kolmannen osapuolen datan käyttöön on kiristynyt ja kiristyy yhä edelleen. EU:lla on vakaa tahtoa rikkoa Metan kaltaisten globaalien jättiyritysten dominoivan markkina-aseman sekä parantaa samalla henkilötietojen suojaa.

Kun kolmannen osapuolen datan hyödyntäminen muuttuu hankalammaksi, niin yritysten oman datan merkitys korostuu entisestään. Olemme jo nyt huomanneet omien asiakkaidemme kohdalla, että oman datan kerääminen ja hyödyntäminen on kaikkein kustannustehokkain tapa kääntää data kannattavaksi kasvuksi.

Perustit Suomen ainoan ensimmäisen osapuolen dataan erikoistuneen markkinointitoimiston. Miksi?

Seuraa erittäin juustoinen vastaus, mutta käytin perhevapailla 2020-21 olessani paljon aikaa taloustieteiden opiskelemiseen. Kiinnostuin siitä, että meidän BKT on jo vuosia laahannut muiden pohjoismaiden perässä. Halusin ihan oikeasti päästä auttamaan suomalaisyrityksiä heidän kilpailukyvyn vahvistamisessa ja tiesin, että 1st party data tulee olemaan asia, jossa apua tarvitaan.

Lisäksi olin in-house -markkinointia aikaisemmin tehdessäni ajautunut tosi syvälle GDPR:n saloihin. Koin, että suomalaisyrityksillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Monilla yrityksillä on esimerkiksi massiivisia uutiskirjetilaajamääriä, mutta sitä dataa hyödynnetään usein vain sähköpostien massalähetyksiin.

Perehdyin tarkemmin tähän problematiikkaan ja havahduin, että yrityksiltä puuttuu prosessit ja systematiikka oman datan keräämiseen ja hyödyntämiseen. Esimerkiksi asiakkaiden segmentointia ei useinkaan tehdä.

Näihin haasteisiin halusin tarjota apua. 

Miten te itse keräätte asiakasdataa? Onko sinulla jakaa joitain erityisen toimivia käytännön vinkkejä siihen?

Olemme joutuneet uutena yrityksenä lähtemään liikkeelle nollasta, mutta parhaiten meillä on toiminut tapahtumat, erityisesti webinaarit. Varsin hyviä kokemuksia olemme saaneet myös ladattavista materiaaleista, vaikka niiden tehokkuudesta onkin monenlaisia mielipiteitä.

Lisäksi olemme keskittyneet paljon myös uutiskirjetilaajien määrän kasvattamiseen.

Vinkkinä sanoisin yleisesti, että systemaattisuus kannattaa. Olen esimerkiksi ihmetellyt monesti uutiskirjeiden osalta, että mikseivät yritykset mainosta niitä aktiivisesti ja säännöllisesti. Harvalta esimerkiksi löytyy ländäriä (laskeutumissivu eli landing page) uutiskirjeelle.

Koska keskitytte ensimmäisen osapuolen dataan, niin teillä on varmasti hyvä käsitys siitä, missä suomalaisyrityksissä mennään sen osalta. Missä jamassa oman datan kerääminen ja hyödyntäminen Suomessa sinusta on?

Karkealla tasolla sanoisin, että B2B-puolella ollaan pikkasen pidemmällä. Tämä johtuu siitä, että B2B-yritysten vahvassa suosiossa olevat Salesforce ja Hubspot ovat ajaneet oman datan keräämistä jo pidemmän aikaa ja tarjonneet siihen hyvät työkalut.

B2C-puolella on toki myös edelläkävijöitä, mutta yhtälailla moni on vasta alkanut heräämään edistyneempään oman asiakasdatan keräämiseen ja käyttöön. Tyypillistä saattaa olla, että on jokin vanha uutiskirjetilaajakanta esimerkiksi MailChimpissä, mutta pidemmälle vietyä tekemistä ei ole. Tekemistä siis riittää.

Yleisesti ottaen yrityksillä kyllä on tavoitteita, mutta niiden saavuttamiseksi ei olla vielä tehty kovinkaan paljon toimenpiteitä. Ikävän tyypillistä on, että otetaan jokin työkalu tai teknologia käyttöön, mutta sitten se jää tyhjäkäynnille. Usein ei myöskään osata pyytää ulkopuolelta apua, vaikka oltaisiin datan hyödyntämisen osalta pattitilanteessa.

Mitä kanavia ja keinoja yrityksillä on oman asiakasdatan kerryttämiseen?

Kaikki lähtee liikkeelle luvasta. Yrityksellä pitää GDPR:n mukaan olla lupa käyttää yksityishenkilön dataa. Tyypillisin keino hankkia lupa on uutiskirjeen tilaus. Koska kaikki tarjoavat jo uutiskirjeen tilaamisen mahdollisuutta uskon, että esimerkiksi lojaliteettiohjelmat ja muut konseptit luvan keräämiseen tulevat yleistymään lähivuosina.

Erilaisia paikkoja datan säilyttämiseen on paljon. Dataa voidaan kerätä CRM-järjestelmään, markkinoinnin automaatio -työkaluun, CDP:hen ja muihin tietojärjestelmiin. Dataa kerätään useimmiten esimerkiksi verkkosivuilta, verkkokaupasta ja kivijalkamyymälöistä.

Pelkästään sähköpostilistoilla ei päästä pitkälle, koska kilpailija voi kerätä ihan saman listan vaikka huomenna. Kilpailuetua luodaan uniikilla datalla ja datan jatkuvalla rikastamisella. Miten sitten dataa rikastetaan? Vain luovuus ja GDPR on tässä rajana. Me ollaan esimerkiksi viety chatbotin dataa CDP:hen ja tehty erilaisia kyselyitä asiakkaille.

Haasteena oman datan kartuttamisessa tuntuu usein olevan heikko skaalautuvuus. Dataa on kyllä mahdollista kerätä, mutta se on usein hidasta ja vaivalloista. Mitä vinkkejä sinulla on datankeruun tehostamiseen?

Missään nimessä tuloksia ei tule yhtä nopeasti kuin maksetussa mainonnassa. Esimerkiksi CDP-alustan käyttöönotosta menee yhden tutkimuksen mukaan keskimäärin kahdeksan kuukautta ennen kuin aletaan saada aikaan näkyviä tuloksia.

Tuloksia saa nopeammin aikaan silloin, kun taustalla on jokin selkeä suunnitelma ja prosessit datan keräämiseen ja hyödyntämiseen. Siitäkin huolimatta odotusarvojen on oltava kohdallaan.

On myös hyvä miettiä, mihin omaan dataan satsaamalla tähdätään. Klikkausprosentit (CTR eli click-through-rate) ja klikkihinnat (CPC eli cost per click) ovat isossa kuvassa melko vähäpätöisiä asioita, mutta asiakkaan elinkaariarvo on jo liiketoiminnan kannalta paljon merkittävämpi seikka. Sen parantaminen ei tapahdu hetkessä.

Jotta omaan dataan liittyviä investointeja pystyy perustelemaan, olisi tärkeää kuitenkin saada aikaan quick winejä ja kommunikoida niistä. Esimerkiksi kaivamalla insighteja eniten ostavien asiakkaiden käyttäytymisestä ja profiilista. Yleensä myynti- ja tuotetiimit tykkäävät näistä ja haluavat kuulla lisää.

Mitä yritysten ylimmän johdon tulisi ymmärtää asiakasdatasta?

Sen, että markkinointi tulee jo lähitulevaisuudessa rakentumaan oman asiakasdatan päälle. Edelläkävijäfirmat investoivat omaan dataan jo nyt.

Markkinointia tuntuu piinaavan se, että tekemistä olisi aina moninkertaisesti enemmän kuin aikaa ja rahaa. Miten perustelisit panostukset asiakasdataan?

Pitkällä aikavälillä tämä on paitsi kustannustehokkain markkinointikanava, se myös kasvattaa yrityksen arvoa.

Yritys, jolla on asiakasdata ja asiakasymmärrys kunnossa on parhaat edellytykset vastata asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin sekä palvella heitä parhaiten. Uniikki asiakasdata ja prosessi sen hyödyntämiseen rakentaa suoraan kilpailukykyä ja on siten arvokasta pääomaa yritykselle.

Miten ensimmäisen osapuolen dataa voi kerätä ja hyödyntää, jos markkinoinnilla on käytössään rajalliset resurssit?

Sehän tässä on hauskaa, ettei vaadita suuria investointeja. Tämä on strategista tekemistä, joka edellyttää selkeitä prosesseja.

Hyvin herkästi keskustelu datasta ja sen hyödyntämisestä kääntyy työkaluihin. Mietitään, minkälaisia järjestelmiä tarvitaan ja miten niillä tehdään asioita. Jos asiaa lähestytään teknologia edellä, niin tekeminen ei lopulta ole kovin strategista.

Haluatko varmistaa, että markkinointikoneistosi kerää, analysoi ja hyödyntää asiakasdataa mahdollisimman tehokkaasti? Ota meihin yhteyttä, niin viritetään koneisto kuntoon.

Salesforce-skenen vuoden päätapahtuma lähestyy! Tänä vuonna World Tour Essentials Helsinki rantautuu Helsingin Musiikkitalolle maanantaina 3.6. 2024.

Tapahtuman pääteemana on tänä vuonna vähemmän yllättäen tekoäly. Pöhinän sijaan tapahtumassa keskitytään konkreettisiin esimerkkeihin siitä, miten ja minkälaisilla tuloksilla suomalaisyritykset ovat tekoälyä hyödyntäneet.

Koko päivän kestävä spektaakkeli on maksuton. Viime vuosien tapaan tapahtuman ilmoittautumislista täyttyy jo nopeaan tahtiin, eli suosittelemme ilmoittautumaan mukaan jo tänään.

Myös me olemme mukana yhtenä tapahtuman pääyhteistyökumppaneista. Kaikkea emme halua vielä paljastaa, mutta tuomme lavalle Mikko Mellinin Veholta kertomaan, kuinka he ovat saaneet aikaan merkittävää kasvua bisneslähtöisellä alustakehittämisellä.

Lisäksi ständillämme on taas tarjolla tuoreita poppareita, bisnestä, demoja ja muutama yllätysvieras.

Eiköhän nähdä Musiikkitalolla?

PS. Jos haluat jutella meidän kanssamme mistä tahansa bisnekseen, teknologiaan tai Salesforceen liittyvästä asiasta, niin jätä meille sivun alareunasta löytyvän painikkeen kautta yhteydenottopyyntö tai laita etukäteen viestiä Jaakko Koivistolle osoitteeseen ja kerro samalla, mistä haluaisit jutella. Voimme buukata sinulle jo valmiiksi 1-1 -keskustelun jonkin meidän aiheeseen vihkiytyneen asiantuntijan kanssa.

Mikä homma? Salesforcen vuoden päätapahtuma – World Tour Essentials Helsinki

Milloin? 3.6. 2024 klo 9-17

Mitä kustantaa? Ei mitään.

Miksi ilmoittautua mukaan? Tuhansia bisnespäättäjiä verkostoitumassa. Suomen kovimmat Salesforce-osaajat saman katon alla. Alan edelläkävijät kertomassa menestysresepteistään. Viiden tähden tarjoilu aamusta iltapäivään ilmaiseksi. Tarvitseeko muka jatkaa?

Miten päästä mukaan?  Menet osoitteeseen https://invite.salesforce.com/worldtouressentialshelsinki2024, klikkaat Ilmoittaudu-painiketta ja täytät lomakkeen. Voila.

Kuinka taivaallista musiikkia syntyisi, jos orkesterin kaikki jäsenet soittaisivat omaa instrumenttiaan kuulokkeet korvilla ainoastaan omaa nuottivihkoaan tuijottaen? Juuri näin monissa yrityksissä pyritään kasvattamaan liikevaihtoa.

RevOps on sana, jota on alkanut viime aikoina näkyä yhä useammin työpaikkailmoituksissa. Haastattelimme Mikko Honkasta – RevOps-veteraania – aiheesta. Halusimme ymmärtää, mistä RevOpsin suosiossa on kyse ja mitä tekemistä sillä on liikevaihdon kasvattamisen kanssa.

Spoilerina voimme kertoa, että RevOpsin tarkoitus on kuvaannollisesti saada organisaatioiden liikevaihtokoneisto toimimaan orkesterin tavoin. Nyt itse asiaan.

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Mikko Honkanen, yksi yritysdataan erikoistuneen Vainun perustajista. Vastaan meillä nykyisin tuotteesta.

Olen myös pitänyt RevOpsiin liittyvää podcastia.

Mitä RevOps (Revenue Operations) tarkoittaa?

Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että orkestroidaan ja optimoidaan kaikkia liikevaihtoa tuottavia toimintoja niin, että ne pelaavat mahdollisimman hyvin yhteen.

Näitä RevOpsiin kuuluvia toimintoja ovat myynti, asiakkuuksien johtaminen (Customer Success), markkinointi ja taloushallinto. Softafirmojen kohdalla joukkoon voidaan lisätä tuotepuoli.

Mitä RevOpsilla tavoitellaan?

Yksi keskeisimmistä tavoitteista on tuoda aiemmin pitkälti omissa siiloissaan olleet toiminnot yhteen, jotta voidaan varmistaa, että organisaatiossa kaikki etenevät samaan suuntaan.

Lisäksi RevOpsilla tavoitellaan avoimempaa tiedonkulkua ja tiivimpää yhteistyötä eri osastojen välillä. Usein sillä pyritään myös parantamaan yrityksen reagointikykyä esimerkiksi nopeisiin muutoksiin markkinoilla.

Yhteisellä suunnalla ja yhteisellä pelikirjalla saadaan aikaan nopeampaa kasvua – ja usein myös aiempaa kannattavammin.

Jos tarkastellaan asiaa käytännön tasolla, niin RevOpsissa keskitytään miettimään:

• Kenelle ja miten yrityksen pitäisi myydä?
• Ketkä ovat yrityksen kannalta parhaat asiakkaat?
• Miten asiakkuuksia tulisi johtaa?
• Miten myynti ja markkinointi saadaan tukemaan toisiaan?
• Miten liikevaihtoa kasvatetaan kannattavasti ja talouden reunaehdoilla?

Kenen vastuulla RevOpsin pitäisi olla?

Tähän ei varmaan löydy yhtä oikeaa vastausta, mutta kun haastattelin kymmeniä RevOps-ammattilaisia podcastiini, niin yllättävän moni kertoi raportoivansa talousjohdolle – esimerkiksi CFO:lle.

Itse tykkään tästä modernista lähestymistavasta, sillä yleensä kun talousjohtajalta tulee jokin raportti, se kiinnostaa myös ylintä johtoa toimitusjohtajaa myöten.

Kun RevOps-tiimi raportoi talousjohdolle, niin liikevaihdon kehittämiseen liittyvät asiat päätyvät niihin raportteihin, jotka löytävät lopulta tiensä johtoryhmän, hallituksen ja omistajien pöydälle.

Talousjohdon ohella toinen luonnollinen paikka RevOpsille on kaupallisen johtajan tontti. Mikäli sellaista roolia ei yrityksessä ole, niin RevOps voi kuulua myös myynnin johdolle.

Käytännöt vaihtelevat paljon.

Keiden kannattaisi perehtyä aiheeseen tarkemmin?

Itse olen työskennellyt B2B-puolella ja ainakin sinne RevOps sopii erinomaisesti. Varsinkin softa-alalla ollaan jo varsin pitkällä datan hyödyntämisessä ja laadukasta dataa löytyy paljon.

Tällöin RevOps on helppo ottaa käyttöön.

Annan yhden konkreettisen esimerkin. Moni softa-alan yritys pyrkii Product-led Growth -tyyppiseen tekemiseen, jossa yhtenä tavoitteena on haalia mahdollisimman paljon ilmaiskäyttäjiä ja konvertoida heitä maksaviksi asiakkaiksi. Tällainen yritys hyötyisi paljon RevOpsista.

RevOps sopii ylipäätään aloille, joilla dataa on hyödynnetty pitkään tai transaktioissa on paljon volyymiä.

Tällaisia aloja ovat esimerkiksi pankki, vakuutus, logistiikka ja telco. Näillä aloilla on paljon optimoitavaa ja mahdollisuuksia hyödyntää koneoppimista.

Jos myyt laivoja, niin RevOps ei ehkä ole oikea lähestymistapa. Menestys kun on kiinni siitä, myytkö laivoja yhden vai kaksi.

Mitä muutoksia RevOps tuo yrityksen toimintaan? Miten se esimerkiksi vaikuttaa ihmisten rooleihin?

Keskeisin vaikutus on, että ihmiset eri funktioista alkavat tehdä yhdessä töitä ja ovat osa samaa tiimiä. Et enää teekään pelkästään myynnin optimointia tai mieti ainoastaan uusasiakashankintaa, vaan mietit isompaa kokonaisuutta.

RevOps pakottaa miettimään kustannuksia aivan eri tavalla. Joudut miettimään, mitkä ovat tehokkaimpia tapoja tehdä esimerkiksi myyntiä tai markkinointia. Tai mikä on kustannustehokkain tapa hankkia uusia asiakkaita. Joudut myös arvioimaan, ketkä asiakkaat ovat yrityksellesi kannattavia sekä ketkä kannattamattomia.

Muitakin muutoksia saattaa tapahtua. Usein talousjohtaja tulee lähemmäksi ydinbisnestä ja hänestä tulee samalla entistä tärkeämpi toimija, jonka tehtävänä on tuoda näkemyksiä johdolle bisneksen kehittämisestä.

RevOps tarkoittaa usein myös sitä, että CRM-järjestelmän käytöstä tulee entistä systemaattisempaa ja sen käytölle luodaan tiukempia sääntöjä. RevOps edellyttää kurinalaisuutta ja yhteisiä sääntöjä esimerkiksi datan kirjaamiseen yli tiimi- ja funktiorajojen. Osa voi tällöin kokea, että tekemisestä katoaa tietynlainen vapaus.

Muutosten laajuus riippuu paljolti myös yrityksen lähtötilanteesta. Jos yrityksessä ei ole ollut Operations-kulttuuria, niin kyse on isosta kulttuurisesta muutoksesta. Jos taas yrityksessä on jo entuudestaan Sales Operations tai Marketing Operations -tiimit, niin monille RevOpsiin siirtyminen voi olla jopa helpotus. Se tuo tekemiseen selkiyttä.

Olen huomannut myös selkeitä muutoksia Operations-ihmisten arvostuksessa. Aikoinaan Sales Operations -tiimiin päätyivät usein sellaiset henkilöt, jotka käyttivät CRM-järjestelmää kurinalaisesti ja toimivat muutenkin systemaattisesti, mutta eivät kuitenkaan olleet niitä parhaita myyjiä. Nyt Operationsin rooli on muuttunut ja Ops-tiimin jäsenistä on tullut yrityksissä aidosti avainhenkilöitä.

Moni yritys rekrytoi näihin rooleihin paljon ihmisiä yrityksen ulkopuolelta. Näissä rooleissa näkee usein entisiä liikkeenjohdon konsultteja, mikä on aika loogista. Konsulttibisneksessä kun ollaan totuttu tarkastelemaan asiakasyritysten liiketoimintaa kokonaisuutena.

Mikä on RevOpsin suhde kasvuhakkerointiin eli Growth Hackingiin?

Tämä on termiviidakkoa. Miellän kuitenkin, että kasvuhakkerointi liittyy usein uusien asiakkaiden houkutteluun markkinointivaiheessa. Kasvuhakkeroinnissa mietitään, miten saataisiin houkuteltua mahdollisimman paljon uusia asiakkaita ja se on kuulunut vahvasti markkinoinnin tontille.

RevOps tuo nämä kasvuhakkeroijat, Sales Operationsin ja finanssigurut yhteen miettimään liikevaihdon kasvattamista.

Miten teidän organisaatiossanne (Vainu) RevOpsia pyöritetään?

Ensinnäkin meillä RevOpsia vetää erittäin kokenut henkilö, joka on ollut pitkään firmassa ja vetänyt aikaisemmin Customer Success -tiimiä. Tiimiä ei siis vedä henkilö, joka olisi hyvä pyörittämään numeroita Exceleissä tai syöttämään tietoja CRM-järjestelmään.

Meillä RevOpsin vetäjä on iso päätöksentekijä, joka istuu johtoryhmässä. Rooli on hyvin monipuolinen, mutta yksi iso osa-alue hänen työpöydällään on se, miten me hyödynnetään CRM-järjestelmää.

RevOpsin vetäjä on merkittävä päätöksentekijä aina, kun mietitään minkälaisia työkaluja ja järjestelmiä meillä käytetään sekä miten niitä käytetään. Hänen ohitseen ei pysty uutta softaa ottamaan käyttöön.

Kun meillä suunnitellaan kampanjoita, niin mukana on aina joku kahden hengen RevOps-tiimistä. RevOps-tiimi on myös jatkuvasti tekemisissä asiakkaiden, tuotetiimin ja markkinoinnin kanssa sekä tekee läheistä yhteistyötä talousjohtajan kanssa.

Mitä RevOpsin käyttöönotto edellyttää?

Ensimmäisenä edellytyksenä on sopia muutamista yhteisistä mittareista, joiden kautta menestystä tarkastellaan. Halutaanko esimerkiksi lisää kannattavaa kasvua vai halutaanko saavuttaa isompaa markkinaosuutta jossakin tietystä asiakassegmentissä?

Koska RevOpsissa tehdään todella paljon töitä datan ja prosessien kanssa, niin taustalla pitää olla toimivat tietojärjestelmät ja kulttuuri, jossa toimintaa johdetaan datalla. Onko yrityksellä esimerkiksi CRM-järjestelmä? Käytetäänkö sitä? Keskustelevatko eri järjestelmät keskenään?

Lisäksi toiminnan on oltava järjestelmällistä. Onko prosessit määritelty tarkasti? Onko ne kuvattu järjestelmiin? Onko asiakkaiden elinkaaret hahmoteltu? Lähtisin ensimmäiseksi kirjaamaan näitä asioita ylös, mikäli niitä ei vielä löydy.

Toimiva yhteinen CRM-järjestelmä on erinomainen lähtökohta RevOpsille. Kun nuo perusedellytykset on kunnossa, niin seuraavaksi lähtisin rakentamaan RevOps-pelikirjaa.

Miksi aihe tuntuu juuri nyt herättävän niin paljon kiinnostusta?

Keskustelu omassa kuplassani johtaa usein jenkkiyhtiöihin. Siellä RevOpsista on puhuttu pitkään. Meillä Euroopassa RevOps-tittelit ovat vielä melko harvinaisia, mutta aihe on tosiaan herättänyt kiinnostusta-

Viime vuosina moni yritys on yrittänyt hakea kasvua hinnalla millä hyvänsä, mutta nyt kun on vaikeammat ajat, niin fokus on siirtynyt kannattavaan kasvuun. Tämän muutoksen näkökulmasta RevOps tarjoaa houkuttelevan lähestymistavan.

Olen myös huomannut, että RevOps-ihmisten vaikutusvalta yrityksissä on kasvanut. Nuo positiot ovat näkyvämpiä kuin aikaisemmin. Kun RevOps-ihmiset saavat yleisesti ottaen enemmän huomiota, se saa myös monet yritykset kiinnostumaan aiheesta.

Keskustelu johtaa usein omassa kuplassa herkästi jenkkiyhtiöihin. Siellä on puhuttu pitkään. Meilä ei edes oo euroopassa kovin montaa softataloa, niin ei kovin paljon revops-titteleitä löydy. Aidosti saa impaktia eli kannattavaa kasvua. Tärkeitä perusjuttuja paketoitu mielenkiintoiseen rooliin. Ihmiset, jotka tähän rooliin päätyy, niin huomaavat olevansa johtoryhmässä tai ainakin lähellä sitä.

Mitkä ovat tyypillisimmät kompastuskivet, kun RevOpsia aletaan ottaa käyttöön?

Varautuisin siihen, että ihmiset herkästi miettivät asioita omien taustojensa ja rooliensa kautta. Myyjät miettivät, miten he myyvät. Markkinoijat miettivät asioita omien mittareidensa kautta. RevOpsissa asioita pitää pystyä tarkastelemaan laajemmin.

Toinen yleinen kompastuskivi on se, ettei RevOps-ihmiselle tai -tiimille anneta riittävästi päätäntävaltaa. Ilman sitä muutoksia on mahdotonta saada aikaan.

Yhtenä mahdollisena kompastuskivenä pitäisin sitäkin, että RevOps tuo keskusteluun sellaisia näkökulmia, joita ei ehkä aikaisemmin ole kaupallisella puolella totuttu kuulemaan. Esimerkiksi talous- ja tuotejohdon näkemykset saattavat säikäyttää myynnin ja markkinoinnin parissa työskennelleitä ihmisiä.

Kuten aiemmin totesin, niin CRM-järjestelmän rooli on RevOpsissa erittäin tärkeä. Jos yrityksessä on epäonnistuttu CRM-hankkeissa tai järjestelmän käyttöaste on matala, niin samanlaisia ongelmia tulee vastaan RevOpsiin siirryttäessä.

Pakko myös korostaa muutosjohtamisen merkitystä. Kyseessä voi olla iso muutos ihmisten ajattelutavassa, joten muutosjohtamiseen kannattaa varata riittävästi resursseja. On myös syytä pitää mielessä, että tällaisilla muutoksilla harvoin saadaan aikaan merkittäviä tuloksia heti. Muutokselle pitää antaa aikaa.

Haluatko rakentaa saumattomasti toimivan liikevaihtokoneiston? Oletko kiinnostunut murtamaan myynnin, markkinoinnin, talousjohdon, asiakaspalvelun ja tuotetiimien väliset raja-aidat? Ota pikaisesti yhteyttä!

Kuukauden biittiläiseksi on valittu twoday Biitin veteraaniosastoon lukeutuva Tatu Virta, joka tunnetaan mukavana työkaverina ja terävänä arkkitehtinä, joka osaa ratkaista monimutkaisimmatkin tekniset haasteet.

Minkälainen tyyppi olet?

Kuvailen itseäni usein sosiaaliseksi nörtiksi. Siinä missä työ pyörii usein tietokoneiden ympärillä, tykkään vähintään yhtä paljon tavata uusia ihmisiä tai pölistä vanhojen tuttujen kanssa.

Mielipuuhaa vapaa-ajalla ovat ne perinteiset, eli tietokone- ja lautapelit, tv-sarjat, leffat ja monipuolisesti urheilun seuraaminen. Kehoa rääkkään mieluusti juoksulenkillä, josta onkin viime vuosina muodostunut jonkinlainen henkireikä.

Juokseminen maistuu kuitenkin vain puolet vuodesta, kun talvipakkaset vie fiiliksen ja ajaa takaisin sisälle. Talvella löysin kehonpainotreenistä mukavaa vastapainoa juoksemiselle ja nyt haasteena onkin kahden mieleisen treeniohjelman yhdistäminen.

Kesäisin käyn myös kavereiden kanssa metsässä viskomassa muovikiekkoa päin puita samalla epäonnistumisia kiroillen.

Jos vain mahdollista, niin kaikki pidemmät lomajaksot vietän puolisoni kanssa reissussa reppu selässä maailmaa ihmetellen. Tuossa haastattelun kyljessä olevass kuvassa olen Liechtensteinissa, joka oli viimeinen kohde viime kesän kääpiövaltiokierroksella. Ensi kesän reissu on vielä päättämättä, mutta onneksi koluttavaa riittää.

Miten päädyit Biitille?

Palasin syksyllä 2017 Etelä-Koreasta yliopiston vaihtolukukauden jälkeen Suomeen aikomuksena työllistyä ja valmistua. Päätin piipahtaa vielä opiskelukaupungissani Lappeenrannassa ja siellä törmäsin Teemuun, jonka kanssa olin ollut paljon tekemisissä opiskelijajärjestötoiminnan kautta.

Keskiolutta siemaillessa ja kuulumisia vaihdellessa Teemu keksi, että pitäisikö Tatun tulla Biitille töihin.

Seuraavana päivänä mulla oli työhaastattelukutsu kalenterissa ja aloitinkin junnudevaajana 1,5 kuukauden päästä siitä.

Mitä teet Biitillä?

Kuten sanottua aloitin lokakuussa 2017, eli 6,5 vuotta olen Biitillä viihtynyt. Tulin junnuna töihin pienehköön Salesforce-tekkitaloon, joka on vuosien varrella kasvanut varteenotettavaksi peluriksi itseään isompienkin liigassa. Se onkin ehkä pääsyy, miksi olen viihtynyt niinkin kauan kuin olen. Biit kehittyy jatkuvasti ja kannustaa työntekijöitään kasvamaan mukana.

Tittelin puolesta mulla on nykyisin kaksi hattua: tekninen arkkitehti ja Team Lead. Teknisenä arkkitehtinä vastuullani on etenkin isompien projektien teknisen ratkaisun suunnittelu ja kehityksen johtaminen.

Tarvittaessa tuen myös myyntiä etenkin teknisimpien myyntikeissien kanssa. Ensimmäiset neljä vuotta Biitillä koodasin ja koodaan mielelläni vieläkin, mutta en enää ihan joka päivä.

Team Leadina aloitin vuoden alussa. Tiimini koostuu kokeneista arkkitehdeistä, jotka ovat niin toimitustiimien kuin myynninkin käytettävissä.

Kolme mahtavinta asiaa, joista tykkäät työssäsi eniten?

Ihmiset. Biitillä on paljon samanhenkistä porukkaa, jotka auttavat mielellään ja haluavat myös muiden onnistuvan. Olen jostain syystä onnistunut haalimaan työkavereiksi monia vanhoja opiskelukavereita, mikä on myös tosi jees.

Mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Olen päässyt tekemään asioita, joita olen tavoitellut ja joiden koen vievän uraani haluamaani suuntaan.

Vapaus. Voin usein valita, miten tai mistä töitäni teen. Tein töitä käytännössä 3 vuotta kokonaan etänä, kun asiakas oli rapakon takana. Nyt olen tehnyt paluun omalle toimistolle, mikä sekin vaihtelun vuoksi maistuu hyvin.

Mieleenpainuvin hetki Biitillä?

Tähän voisi nostaa minkä tahansa Spring Breakeistä, mutta ehkä mieleenpainuvin on kuitenkin se ensimmäinen, eli työhaastatteluni.

Työhaastattelun päätteeksi silloinen toimitusjohtaja Ikla kysyi, että pääsisinkö seuraavana päivänä mukaan Biitin 10-vuotisjuhliin.

Lupauduin tulemaan paikalle, vaikka työpaikasta ei puhuttu vielä mitään. Noh, työtarjouskin tuli muutama tunti tämän jälkeen. Bailattiin muuten pitkälle aamuun asti.

Haluatko Tatun työkaveriksi? Tutustu meidän avoinna oleviin työpaikkoihin.

Kohtasimme viime vuonna yrityskauppojen jälkeen pakottavan tarpeen siirtyä uuteen Salesforce-ympäristöön. Salesforce on ollut meille koko olemassaolomme ajan äärimmäisen kriittinen järjestelmä, jonka ympärillä pyöritämme kaikkea paitsi laskutusta. Kuten varmaan voit jo arvata, niin edessämme oli valtava migraatiotyö, jonka yhteydessä joutuisimme tekemään mittavaa refaktorointia, arkkitehtuuriuudistusta ja uusien toiminnallisuuksien kehittämistä.

Emme siltikään osanneet odottaa, kuinka massiivisesta ja monimutkaisesta operaatiosta olisi kyse. Myöskään minä en projektipäällikkönä arvannut, kuinka sakeaan soppaan joutuisin kauhani upottamaan.

Migraatio ei ollut pelkästään tekninen uudistus, vaikka teknisenä harjoituksenakin se oli massiivinen. Kyse oli siitä, että joutuisimme toimimaan projektissa sekä toimittajan että asiakkaan roolissa. Muutos kosketti jokaista meidän työntekijää myynnistä HR:ään, joten migraatiossa oli otettava huomioon kaikkien toiveet ja vaatimukset.

Myynti ja markkinointi käyttivät Salesforcea. Koko myyntiputki uusien liidien käsittelystä myyntimahdollisuuksien hallitsemiseen ja toteuttaviin projekteihin oli mallinnettu järjestelmään. Järjestelmässä pyöritettiin myös kaikkea asiakkuudenhallintaan, liikevaihdon ennustamiseen, projektinhallintaan, työajanseurantaan ja henkilöstönhallintaan liittyvää. Lisäksi järjestelmässä oli integraatiot laskutusjärjestelmään sekä muutamaan kevyempään markkinoinnin työkaluun.

Kun totesin alussa, että käytämme Salesforcea kaikkeen paitsi laskutukseen, niin en liioitellut yhtään.

Kaaoksen keskellä

Projektin lähtötilanne oli suoraan sanottuna kaoottinen. Meillä oli käytössä ympäristö, jota oli ”puukotettu” oikealta ja vasemmalta viimeisen viidentoista vuoden ajan. Ympäristö oli näin ollen vailla yhtenäistä dokumentaatiota tai selkeää omistajuutta.

Organisaatiomme sisälsi sekä teknistä että liiketoiminnallista tietoa, mutta tieto oli ikävällä tavalla hajaantunut. Moni meidän Salesforce-ympäristöämme vuosien varrella kehittänyt asiantuntija oli jo ehtinyt lähteä talosta, kun lähdimme toteuttamaan projektia. Tehtävää siis oli paljon!

Haluatko lukea lisää muutoshankkeista ja niiden johtamisesta? Nappaa tuore Fiid-julkaisumme, jonka teemana muutosjohtaminen.

Oikeat ihmiset oikeille paikoille – tiimi kasaan

Projektin alkaessa kaikki ymmärsivät, että avain menestykseen oli dynaamisessa ja monitaitoisessa tiimissä, jonka jäsenet täydentäisivät toisiaan kuin palapelin palaset. Yhden ihmisen varaan ei voinut laskea.

Tiimiin valittiin kattava otos asiantuntijoita: mukana oli liiketoiminnan edustajia myynnistä, toimituksesta ja HR-puolelta sekä teknisiä asiantuntijoita.

Teknisen tiimin muodostivat projektipäällikkö, arkkitehti, kehittäjät ja markkinointikonsultti. Jokainen tiimiläinen toi mukanaan oman näkökulmansa ja tärkeää tietotaitoa, mikä oli elintärkeää projektin onnistumiselle. Kustakin funktiosta valittiin mukaan mainitut vastuuhenkilöt ja lisäksi kolmesta neljään avainhenkilöä tuomaan lisää asiantuntemusta ja uusia näkökulmia.

Projektipäällikkönä olin vastuussa siitä, että uusi ympäristö olisi käyttövalmis kriittisten toimintojen osalta ilman käyttökatkosta. Ratkaisuarkkitehti toimi myös hands-on -konfiguroijana ja oli myös teknisten ratkaisujen avaintekijä. Yksi kehittäjistä vastasi metadatan migraatiosta ja koodin refaktoroinnista ja toinen vastasi datan migroinnista. Markkinointikonsultti vastasi tietysti MCAE:n konfiguroinnista ja liidiputkesta.

Projektin tueksi kutsuttiin myös kourallinen muita konsultteja, jotka toivat mukanaan uusia näkökulmia ja erikoisosaamista, mikä rikastutti tiimin kokonaisvaltaista ymmärrystä ja strategista näkemystä.

Kahden suunnan lähestymistapa: top down ja bottom up

Savotta tuntui aluksi mahdottomalta, sillä tehtävää oli niin paljon. Kun ensijärkytyksestä selvittiin, aloimme hahmotella prosessia yhdessä. Lähestyimme projektia kahdesta suunnasta: top down ja bottom up. Top down -lähestymistavassa keskityimme liiketoiminnalle kriittisiin prosesseihin ja toiminnallisuuksiin. Bottom up -lähestymistavassa taas purettiin teknologia palasiksi ja käytiin läpi raakaa metadataa.

Ajatus ensimmäisestä Top down -työpajasta tuli tunnetusta deittisovelluksesta, jossa oikealle tai vasemmalle pyyhkäisemällä voi valita mieluisat kumppanit. Kasasimme järjestelmästä lähes kaikki olemassa olevat toiminnallisuudet, pinnan alla pyörivät automaatiot, objektit, sovellukset ja nappulat lapuille. Lappuja kerääntyi valtavasti.

Toiminnallisuuksien laputtaminen olikin suuri pohjatyö. Sen jälkeen pyysimme funktioiden edustajia pyyhkäisemään lappuja eri laatikoihin. Laatikot olivat Yes, No ja Redo. “Yes” tarkoitti, että toiminnallisuus on ehdottomasti tarvittava ja toimii sellaisenaan hyvin. “No” tarkoitti, ettei toiminnallisuutta tarvita jatkossa. “Redo” puolestaan merkitsi, että toiminnallisuutta tarvitaan, mutta sitä pitää kehittää paremmaksi.

Ensimmäinen kierros oli jo suuri helpotus, sillä saimme karsittua työlistalta paljon asioita.

Seuraavaksi vuorossa oli priorisointi. Ensimmäisen swaippauskierroksen jälkeen Yes- ja Redo-laatikoiden laput priorisoitiin. Nämä laput jaettiin One day, Nice to have ja Def must have at go-live -otsikoiden alle niiden kiireellisyyden pohjalta. Tulos oli toivottu: meille syntyi priorisoitu backlog.

Objekti kerrallaan

Yksi avain projektin onnistumiseen oli Skyvia-työkalu, joka on datan mäppäys- ja migrointityökalu. Skyvian avulla datan mäppäys helpottuu, ja kaikesta tehdystä migraatiosta jää jälki, toisin kuin esimerkiksi Dataloaderia käytettäessä. Tämän työkalun käyttäminen oli meille ehdottomasti oikea valinta.

Migraatiota harjoiteltiin objekti kerrallaan siten, että luotiin aina uusi sandbox-ympäristö, johon dataa migroitiin yksi objekti kerrallaan. Näin voitiin rakentaa valmis automatisoitava ketju migroitavaa dataa.

Projektin haasteeksi muodostuivat arkkitehtuurimuutokset. Kaikki “managed package” -tyyppiset toteutukset jätettiin historiaan ja kaikki halutut ominaisuudet toteutettiin kustomoituina ratkaisuina. Lisäksi osittain muutettiin prosesseja myynnin ja projektitoimituksen välillä. Uusista ominaisuuksista työllistävimpiä olivat ne, jotka liittyivät aikamerkintöjen helpottamiseen ja henkilöiden resursoinnin suunnittelutyökaluun.

Vain yksi mahdollisuus onnistua

Jo projektin alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei vanhaa ja uutta järjestelmää voinut käyttää päällekkäin. Oli vain yksi mahdollisuus onnistua. Paineet onnistumiselle olivat siis valtavat.

Itse migraatio kesti lopulta kaksitoista tuntia. Vanha ympäristö lukittiin tuolloin käyttäjiltä.

Datamigraatiopäivä oli perjantai, joten datan tarkistusta ja viilausta oli mahdollista tehdä myös viikonlopun aikana. Kaikki sujui lopulta hyvin. Maanantaiaamuna kaikki noin yhdeksänkymmentä käyttäjää kirjautuivat uuteen ympäristöön. Korjauksia ja ei-kriittisten ominaisuuksien kehitystä jatkettiin seuraavien viikkojen aikana, ja kuukauden viimeisenä päivänä laskut lähtivät asiakkaille normaalisti. Migraatio onnistui!

Opettavainen matka itsestä, tiimistä ja työskentelytavoista

Migraatioprojektista jäi käteen useita oppeja. Ensinnäkin top down -suunnasta lähestyminen toimi hyvin. Samoin projektissa oli hyvä luetteloida kaikki ominaisuudet, sillä se selkeytti etenemistä. Oli myös kriittisen tärkeää saada mukaan eri funktioiden edustajat. Edustajista koostui timanttinen tiimi, joka oli todella merkittävässä roolissa migraation onnistumisessa.

Projekti ei ollut toki helppo, vaan aika ajoin hyvinkin stressaava. Migraation aikana oli oltava valmis tekemään kovia päätöksiä sekä hallitsemaan scopea, kun aikataulu oli jo lukittu.

Lisäksi migraatiossa datan laadun on oltava lähes täydellistä, joten sen tarkistamista ei voi liikaa korostaa. Tiimin kommunikointi oli avainasemassa, koska kaikki liittyi kaikkeen ja pienikin muutos yhdessä toiminnallisuudessa vaikutti muiden tekemiseen.

Kommunikoinnissa oli hyvä muistuttaa tiimiä myös siitä, että nyt ollaan oikeasti puhtaalla pöydällä. Oli aika hypätä rohkeasti kohti uutta, eikä miettiä, miten asiat oli aikaisemmin totuttu tekemään.

Migraatioprojekti ei ollut vain tekninen uudistus, vaan se oli matka, joka opetti meille paljon itsestämme, tiimistämme ja siitä, miten me työskentelemme. Se oli todiste siitä, että suuristakin haasteista voidaan selvitä yhtenäisenä tiiminä ja vahvalla suunnitelmalla.

Meille se oli myös silmiä avaava kokemus siitä, miltä asiat näyttävät meidän asiakkaidemme näkövinkkelistä sekä siitä, mitä kaikkea asiakkaamme joutuvat merkittävien transformaatioprojektien aikana tekemään ja kokemaan.

Vaikka teemme asiakkaidemme kanssa erittäin läheistä yhteistyötä ja olemme transformaatiohankkeissa tukena koko matkan ajan, niin emmehän me tietenkään koskaan näe kaikkea. Emmekä myöskään aina tiedä, minkälaisen paineen alla asiakkaan avainhenkilöt joutuvat työskentelemään. Yhtä kokemusta rikkaampana koemme ymmärtävämme asiakkaitamme nyt entistä paremmin.

Jos teillä on suunnitteilla tai meneillään migraatioprojekti tai jokin muu merkittävä muutoshanke, niin ota rohkeasti yhteyttä!

Kuukauden biittiläiseksi on valittu ansaitusti Anni Tenhunen, joka on kiireidenkin keskellä tarjoamassa aina apuaan. Erityisesti alkuvuonna korviin on kantautunut positiivista palautetta Tenhusesta useista eri suunnista.

Minkälainen tyyppi olet?

Olen rento neurootikko. Vaikutan ekstrovertiltä, mutta olen aika ujo. Olen samaan aikaan sekä energinen että rauhallinen. Positiivinen, mutta yleensä murehdin asioita etukäteen. Ihan vain varmuuden vuoksi.

Olen musta lammas kollegoideni joukossa, sillä en pidä sushista, ginistä enkä varsinkaan karaokesta. Jokaiseen Biitin illanviettoon sisältyy karaokea, joten olen joutunut hieman joustamaan ehdottomuudestani. Laulamaan en kuitenkaan suostu, oli tilanne mikä hyvänsä.

Vapaa-aikani kuluu suurimmilta osin perheeni kanssa; kotonani asustaa kolmevuotias tytär, aviomies ja pappaikään ehtinyt Onni-koira. Tylsyyttä ei tällä kokoonpanolla joudu kohtaamaan.

Rakastan seikkailuja. Minulla on yleensä ainakin pari reissua varattuna tai suunnitteilla. Käyn Skyscannerissa lähes päivittäin ja haaveilen kaikista upeista paikoista, joihin haluaisin matkustaa. Kerään innokkaasti maapisteitä, joten yleensä matkani suuntautuvat aina uuteen maahan, jossa en ole vielä käynyt.

Tämänhetkinen tavoitteeni on pitää maapisteet synkassa ikäni kanssa – aina, kun ikää tulee vuosi lisää, käyn jossain uudessa maassa. Rakastan reissujen suunnittelua ja fiilistelyä. Yleensä olen matkaseurueesta se, joka suunnittelee kaiken valmiiksi, jotta muut voivat vain nauttia matkasta. Pitäisi varmaan perustaa oma matkatoimisto.

Lapsuuteni haaveammatti oli liikennelentäjä. Pituutta ei valitettavasti tullut riittävästi, joten tämä jäi haaveeksi. Olen suunnitellut, että kun seuraavaksi täytän pyöreitä vuosia, suoritan yksityislentäjän lentolupakirjan, jotta pääsen vihdoin lentämään. Näen viikoittain unta lentämisestä.

Miten päädyit Biitille?

Kolme vuotta sitten istuin koronan eristämänä kotona kuuden kuukauden ikäisen vauvamme kanssa ja mietin, että mitäs sitä seuraavaksi elämässä tekisi. Olin ennen koronaa ja vanhempainvapaata ollut useita vuosia tapahtuma-alalla työpaikassa, jota rakastin, mutta koronan heitettyä kapuloita rattaisiin päädyin miettimään seuraavaa siirtoa.

Kuin kohtalon oikusta eteeni päätyi Facebookissa mainos alanvaihtokoulutuksesta, joka lupasi uuden uran IT-alalla vain kolmen kuukauden opiskelun jälkeen. Päätin pistää kaikki munat yhteen koriin ja panostin hakuprosessiin kaikkeni, ja onnekseni minut valittiin mukaan. Syksyn 2021 aikana opiskelin jopa 70 tuntia viikossa Salesforcea etäopintoina, ja marraskuussa siirryin ensimmäiseen työhöni konsulttina.

Ensimmäinen vuosi oli opettavainen, mutta aika yksinäinen, joten kaipasin yhteisöä ympärilleni. Onneksi Eeva (Saranpää) lähestyi minua LinkedIn’issä tiedustellen kiinnostusta siirtyä Biitille, sillä Biitin lupaama yhteisöllisyys oli täsmälleen sitä, mitä kaipasin.

Koulutustaustaltani olen toimitilapalveluiden restonomi, eli olen esimerkki siitä, että tällä alalla voi menestyä myös ilman IT-alan koulutusta tai yliopisto-opintoja.

Mitä teet Biitillä?

Työskentelen konsulttina erityisesti Service Cloud ja Sales Cloud -asiakkaidemme kanssa. Asiakasyritykset toimivat erilaisilla toimialoilla, joten pääsen työssäni oppimaan heidän liiketoiminnastaan. Osallistun sekä käyttöönottoprojekteihin että jatkuvan kehityksen asiakkuuksiin, joissa toimimme asiakkaamme Salesforce-kumppanina tukien heidän liiketoiminnan muutoksiaan.

Aloitin Biitillä vuoden 2022 lopussa ja olen jo ensimmäisen vuoden aikana päässyt kehittymään hurjasti. Olen saanut kokeilla siipiäni muun muassa myynnissä, johtavan konsultin roolissa, traineen ohjaamisessa, asiakkaiden prosessien muotoilussa sekä erinäisten teknisten kokonaisuuksien suunnittelussa. Tuntuu mahtavalta kun saa kokeilla, erehtyä ja oppia, sillä meillä on koko tiimi aina taustalla tukena!

Kolme mahtavinta asiaa, joista tykkäät työssäsi eniten?

1. Loputtomat mahdollisuudet. Salesforce alustana tarjoaa loputtomasti opittavaa. Koskaan ei tule sitä päivää, että osaisin aivan kaiken Salesforceen liittyvän. Se tuntuu joskus lannistavalta, mutta on samalla myös paras puoli! Lisäksi Biitillä kaikkia kannustetaan kokeilemaan uusia asioita ja kehittymään, joten mahdollisuudet firman sisällä ovat todella monipuoliset. Haluaisinko seuraavaksi keskittyä myyntiin vai kenties opetella koodaamaan? Tuleeko minusta seuraavaksi arkkitehti vai kenties tiiminvetäjä?
2. Työyhteisö. Biitillä työskentelee todella erilaisia persoonia, mutta heissä kaikissa on jotain samaa. En osaa sanoa mitä se on, mutta se on tämän työyhteisön kipinä. En ole koskaan ollut näin avoimessa, kannustavassa ja rennossa työyhteisössä. Viihdymme yhdessä myös vapaa-ajalla, matkustamme esimerkiksi pienellä porukalla Krakovaan tänä keväänä, vain koska haluamme lähteä reissuun yhdessä. Työyhteisön hengestä iso kiitos menee tietenkin myös meidän HR-tiimin suuntaan, sillä he tekevät aivan timanttista työtä! <3
3. Haasteet. Kuulostaa hassulta, mutta tekniset haasteet ovat yksi lemppariasioistani! Etenkin Flow-automaatiotyökalun avulla asiakkaiden prosessien automatisointi saa minut innostumaan. On huikea tunne, kun monimutkaisen automaation saa viimein toimimaan!

Mieleenpainuvin hetki Biitillä?

Tullessani Biitille töihin minulla oli liidi takataskussani. Tarkoituksena oli syöttää se myynnin lapaan ja keskittyä itse uudessa firmassa konsultin rooliin, mutta jotenkin päädyin ratkaisun myyntiin mukaan.

Myyntiprosessi kesti lähes viisi kuukautta, ja olin koko sen ajan kovin stressaantunut, olinhan todella kaukana mukavuusalueeltani. Myyntiprosessin loppusuoralla potentiaalinen asiakas toivoi vielä yhtä demoa, jota varten minulle toimitettiin parikymmentä sivua materiaalia.

Aikaa demon valmisteluun oli alle 48 tuntia, mihin piti mahduttaa myös lähes kaksi kokonaista työpäivää projektien parissa, joissa sillä hetkellä työskentelin. Tihrustin Team Leadilleni Teemulle (Metsola) itkua, mutta päätin lopulta ottaa haasteen vastaan.

Kahtena iltana valmistelin demoa yötä myöten, jonka sitten vedin asiakkaalle kädet hikoillen. Lopulta sain huikeasti hyvää palautetta niin asiakkaalta, biittiläisiltä kuin Salesforcen edustajaltakin – ja lopulta vielä voitimme tärkeän uuden asiakkaan!

Haluatko tutustua muihin biittiläisiin? Löydät kaikki kuukauden biittiläiseksi valitut täältä. 

Kuukauden biittiläiseksi on valittu positiivisuudestaan ja energisyydestään tunnettu Sara Rönkkönen, joka on tunnettu työkavereiden keskuudessa jämptiydestään ja can do -asenteestaan.

Minkälainen tyyppi olet?

Vapaa-aika minulla menee pitkälti erilaisten urheiluharrastusten parissa. Rakkain laji minulle on muodostelmaluistelu, jota harrastin viimeisimmäksi Helsinki Rockettes joukkueessa. Kevään 2019 MM-kisojen jälkeen päätin kuitenkin panostaa opintoihin, minkä vuoksi siirryin valmennuspuolelle ja pikku hiljaa myös muiden lajien pariin.

Viimeisimmän laji-innostuksen olen saanut golfista, ja viime kesänä golfkierroksia tulikin peräti 60.

Luonteeltani olen joustava ja sosiaalinen, mutta toisaalta myös aika tarkka ja jämpti. Aikataulutan päiväni tarkasti, enkä tykkää olla mistään myöhässä.

Miten päädyit Biitille?

Kävin kauppatieteiden kandidaatin opintoni Jyväskylän Yliopistossa, mutta hain pari vuotta sitten Aallon maisteriohjelmaan yliopiston paremman sijainnin perässä. Vain muutama tunti siitä, kun kuulin pääseväni haluamaani maisteriohjelmaan Otaniemeen, sain rekrytoijalta puhelun Biitillä aukeavasta työmahdollisuudesta. Kaikki tuntui siinä hetkessä loksahtavan paikoilleen, ja rooli Biitillä tarjosi innostavaa vaihtelua senhetkiseen työhön.

Olen saanut opintoni yhdistettyä Biitillä työskentelyyn mutkattomasti. Tein ensimmäisen vuoteni Biitillä töitä osa-aikaisesti, ja metrolla oli helppo suhata Keilaniemi-Otaniemi -väliä. Tällä hetkellä viimeistelen graduani, jossa tutkin Biitin strategiaa ja palvelumuotoilua. Nyt pääsen suunnittelemaan valmistujaisjuhlia keväälle.

Mitä teet Biitillä?

Aloitin Biitillä kaksi vuotta sitten, jolloin noin puolet työajastani meni talouspuolella ja puolet erilaisten henkilöstöhallinnon tehtävien parissa. Hiljalleen roolini fina hommien painotus on kasvanut, mutta edelleen tehtäväni vaihtelevat laidasta laitaan.

Talouspuolen vastuut antavat selkeät raamit joka kuukaudelle, sillä muun muassa palkanlaskenta, laskutus ja raportointi pitävät sisällään kuukausittain toistuvat tiukat deadlinet.

Viihdyn hyvin numeroiden parissa ja olen kiinnostunut siitä, mitä käytännön asiaa erilaiset luvut heijastavat. HR-puoli tuo kuitenkin vastapainoa arkeen ja välillä on ihanaa päästä esimerkiksi ideoimaan jotain Biitin tapahtumaa. Palkitsevampaa fiilistä ei olekaan, kuin se että näkee omien ideoiden käyvän toteen ja kollegoiden nauttivan jostain itse suunnittelemasta tapahtumasta.

Kolme mahtavinta asiaa, joista tykkäät työssäsi eniten?

1) Kollegat. Biit on turvallinen paikka tehdä töitä ja oppia uutta. Kaikki biittiläiset on huipputyyppejä, joiden kanssa ei tule tylsää.
2) Monipuolisuus. Koskaan ei tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan.
3) Jousto. Itselleni työnantajan joustavuus on yksi avaintekijöistä omannäköisen arjen rakentamisessa.

Mieleenpainuvin hetki Biitillä?

Mieleenpainuvin hetki oli ihan varmasti se päivä, kun aloitin Biitillä. Tai oikeastaan, kaksi viikkoa ennen kun työsuhteeni virallisesti edes alkoi. Istuin bussissa matkalla lentokentälle suuntana Biitin Spring Break miettien, miten ihmeessä edes tunnistan matkaseurueeni?
Olinhan siihen mennessä tavannut vain minua haastatelleen Nea Rautiaisen.

Onnekseni biittiläiset löytyivät kuitenkin nopeasti ja sain erittäin lämpimän vastaanoton mukaan porukkaan. Samanlaista työsuhteen aloitusta ei varmaan tule toista kertaa.
Ja pakko sanoa, että ensimmäisenä virallisena työpäivänä oli jo aika rento fiilis tulla toimistolle muistelemaan spring breakin kommelluksia.